Sähköpostin häilyvä suoja

Edelle

Blogit

25.10.2016

Mikko kirjoitti toimistomme sivuille taannoin artikkelin identiteettivarkautta koskevasta uudehkosta rikoslain säännöksestä. Kyseisessä säännöksessä on määritelty rangaistavaksi menettely, jossa käytetään toisen henkilötietoja oikeudettomasti kolmannen osapuolen erehdyttämiseksi.

Toisinaan epäselviä tilanteita voi syntyä silloin, kun jonkun tehtävä tietyssä organisaatiossa päättyy ja kuitenkin henkilön sähköpostiosoite jää elämään omaa elämäänsä. Ei ole harvinaista, että esimerkiksi myyntitehtävissä toimineiden henkilöiden sähköpostitilejä jää auki, vaikka henkilö itse on vaihtanut toisen leipiin. Tietosuojavaltuutettu on vakiintuneesti ohjeistanut, että työntekijän sähköpostiosoite, joka on muotoa etunimi.sukunimi@yhtiö.fi, on ensinnäkin katsottava henkilötiedoksi ja lisäksi kyseistä sähköpostitiliä ei saa jättää auki tai viestejä ohjata työnantajan toiseen sähköpostiin, ellei työntekijä itse ole antanut siihen nimenomaista suostumustaan. Tietosuojavaltuutetun mukaan viestinnän osapuoli päättää itse, miten hän toimii vastaanottamansa viestin osalta, esim. lähettää viestin edelleen, poistaa tai hävittää viestin. Tämä ei toteudu, jos sähköpostitiliä ei suljeta ja sinne voi päätyä ko. henkilölle tarkoitettu viestejä, joita tämä ei pääse lukemaan.

Törmäsin hiljattain tapaukseen, jossa Tietosuojavaltuutetun toimisto oli  – edellä esitetty linjaus huomioiden  – varsin erikoisesti ottanut kantaa siihen, miten henkilön A sähköpostitiliä oli käsiteltävä yhtiössä B siinä tilanteessa, kun A:lle ei enää muusta syystä eli yritysjärjestelyn johdosta jäänyt mahdollisuutta lukea saapuneita sähköpostiviestejään eikä sähköpostitiliä myöskään suljettu. Menemättä enemmälti yksityiskohtiin kyseessä oli tilanne, jossa sähköposti oli muotoa etunimi@yhtiö.fi ja A oli toiminut yhtiössä toimitusjohtajana.

Tietosuojavaltuutettu totesi kannanottona asiassa, että kun sittemmin ko. sähköpostiosoitteeseen lähetetyt viestit oli tarkoitettu organisaatiolle eikä kyseiselle henkilölle A, ei kyseessä ollut henkilökohtainen viestintä.

Tietosuojavaltuutetun toimiston kannan mukaan sähköisen viestinnän suojan tarve näin ollen muuttuu, jos sähköpostiosoitteen haltijana ei ole varsinaisessa työntekijäasemassa oleva. Tahdotaanko tällä sanoa, että yrittäjästatuksella jossakin yhtiössä työskentelevä tai toimitusjohtaja ei saa osakseen samaa viestinnän suojaa kuin työntekijä?