Sananen liiketoimintakiellosta
Liiketoimintakiellolla tarkoitetaan tilannetta, jossa tuomioistuin asettaa henkilölle kiellon harjoittaa liiketoimintaa enintään seitsemän vuoden ajaksi. Liiketoimintakieltoa säännellään omassa laissaan, joka on nimeltään laki liiketoimintakiellosta.
Liiketoimintakieltoon voidaan määrätä yksityinen elinkeinonharjoittaja, avoimen tai kommandiittiyhtiön yhtiömies taikka osakeyhtiön hallituksen jäsen, toimitusjohtaja tai muu edellä mainittuihin rinnastuva henkilö, joka tosiasiassa johtaa yhtiön toimintaa tai hoitaa sen hallintoa. Kielto voidaan määrätä, mikäli henkilö on liiketoiminnassaan laiminlyönyt lakisääteisiä velvollisuuksiaan. Laiminlyönti voi koskea esimerkiksi kirjanpitovelvollisuuden laiminlyöntiä. Kielto voidaan määrätä myös siinä tapauksessa, että henkilö on syyllistynyt liiketoiminnassaan rikolliseen menettelyyn, jota ei voida pitää vähäisenä. Lisäksi henkilön menettelyä on pidettävä kokonaisuutena arvostellen vahingollisena ottaen huomioon velkojat, sopimuskumppanit, julkinen talous sekä terve ja toimiva kilpailu.
Liiketoimintakiellon perimmäinen tarkoitus on ehkäistä harmaata taloutta kieltämällä elinkeinovapautta väärinkäyttäviltä toimijoilta mahdollisuus harjoittaa liiketoimintaa. Liiketoimintakiellon rikkomisesta voidaan tuomita sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.
Liiketoimintakiellon tehostaminen on ollut yksi harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjumiseksi esitetty keino. Liiketoimintakiellon tehostamisen keinoiksi on esitetty esimerkiksi liiketoimintakieltorekisterin saattamista yleisesti saataville internetin välityksellä sekä viranomaisten laajempaa oikeutta pyytää tutkinta liiketoimintakiellon määräämistä tai sen pidentämistä koskevassa asiassa. Oikeusministeriössä on myös pohdittu väliaikaisen liiketoimintakiellon enimmäispituuden pidentämistä. Väliaikainen liiketoimintakielto voidaan tällä hetkellä määrätä enintään kuudeksi kuukaudeksi kerrallaan. Erityisesti viranomaistoimijoiden tutkintapyyntöoikeuden laajentamista liiketoimintakiellon ja sen pidentämisen osalta sekä väliaikaisen liiketoimintakiellon enimmäisajan pidentämistä on pidetty tarpeellisina muutoksina nykytilaan.
Vaikka liiketoimintakielto onkin pääasiassa tehokas keino harmaan talouden torjunnassa, on siinä myös paljon ongelmia. Yleensä prosessi, joka johtaa lopulta liiketoimintakiellon määräämiseen kestää hyvin kauan ja vahinko on ehtinyt tapahtua. Vaikka väliaikainen liiketoimintakielto on näissä tilanteissa avuksi, tulisi huomiota kiinnittää entistä enemmän aloittavien yrittäjien tukemiseen ja tietoisuuden lisäämiseen yrittäjän velvollisuuksista ja näin ennalta ehkäistä mahdollisia myöhemmin ilmeneviä ongelmia ja laiminlyöntejä.
Suvi Hyvärinen