Solmittaisiinko aiesopimus pääsopimukseen johtavan esisopimuksen tekemisestä?

Edelle

Blogit

16.09.2015

Sopimusoikeudellisessa systematiikassa aiesopimus, esisopimus ja pääsopimus menevät joskus sekaisin. Pääsopimuksen merkitys lienee kaikessa sitovuudessaan kaikille tuttu, mutta esisopimuksen ja aiesopimuksen ero saattaa olla hämärän peitossa. Tilannetta ei lainkaan helpota se, että periaatteessa samassa asiakirjassa on mahdollista solmia kaikki kolme sopimusta. Rajanveto pääsääntöisesti sitomattoman aiesopimuksen ja toisaalta sitovan esisopimuksen välillä ei siis ole aina ongelmaton. Esisopimus on juridiselta merkitykseltään selvästi lähempänä pääsopimusta. Esisopimus on ehdollisenakin sitova tahdonilmaus siinä missä pääsopimuskin, mutta entäpä aiesopimus?

Rakkaalla lapsella on monta nimeä. LOI, MOU, Heads of Terms, Letter of Intent, Memorandum of Understanding, Term Sheet, Letter of Comfort, Heads of Agreement, Aiesopimus ja monta muuta. Varsinkin kansainvälisessä kentässä aiesopimusten nimikäytäntö on kirjavaa, ja osaa näistä termeistä saatetaankin käyttää myös esisopimuksen otsikkona. Toisaalta ainakin jonkinlainen aiesopimus voinee syntyä myös jopa konkludenttisesti pelkästään osallistumalla itse neuvotteluihin tai vastaamalla tarkasti määriteltyyn ja vastajaa velvoittavia sääntöjä sisältävään tarjouspyyntöön.

Mistä aiesopimuksessa oikeastaan on kysymys:

1# Aiesopimus on  ilmoitus jonkinlaisten neuvottelujen aloittamisesta.

2# Aiesopimus on pääsopimus neuvottelujen kulusta. Aiesopimus solmitaan, jotta neuvottelun kaikille osapuolille olisi selvää, miten esim. salassapito, kustannusvastuu ja muut neuvottelujen kulun kannalta oleelliset seikat on järjestetty.

3# Aiesopimuksella saatetaan pyrkiä myös vahvistamaan neuvotteluasemia esimerkiksi sopimalla väliaikaisesta neuvottelukiellosta muiden kanssa tai vain antamalla signaali vakavasta kiinnostuksesta pääsopimuksen solmimiseen.

4# Aiesopimus ei pääsääntöisesti velvoita osapuoliaan sitoutumaan neuvottelun kohteena olevaan pääsopimukseen

Mutta muista myös, että:

5# Aiesopimus on sitova sopimus oman sisältönsä osalta. Vaikka velvollisuutta pääsopimuksen tekemiseen ei syntyisikään, saattaa esimerkiksi aiesopimuksessa salassapitovelvoitteen loukkauksesta syntyä huomattavakin vahingonkorvausvelvollisuus.

6# Aiesopimuksen otsikolla ei ole sitovaa merkitystä.  On pääsääntöisesti oikeudellisesti yhdentekevää onko sopimus otsikoitu aiesopimukseksi vai joksikin muuksi, jos sen sisällöstä selvästi ilmenee jonkinlaisen vastuun syntyminen. Muun muassa Suomen Korkeimman oikeuden ratkaisukäytännön mukaan on mahdollista, että aiesopimukseksi otsikoitu asiakirja onkin joiltakin osiltaan sitova esisopimus. Aiesopimus, jossa tosiasiallisesti sovitaan antiikkiauton ostamisesta, on tietenkin normaali pääsopimus antiikkiauton ostamisesta.

7# Aiesopimukseksi otsikoitu asiakirja saattaa sisältää määräyksiä myös muista asioista. Voimme allekirjoittaa aiesopimukseksi otsikoidun asiakirjan, jossa ensinnäkin sovimme ostavamme käytetyn antiikkiauton, toiseksi, sovimme ostavamme toisen vastaavan arvoauton jos sellainen vielä ilmestyy markkinoille saman myyjän toimesta, ja kolmanneksi sovimme aikomuksestamme neuvotella antiikkiautojen jakeluverkoston perustamisesta. Aikomus jakeluverkoston perustamisesta ei ole sitova lupaus, mutta lupaukset autojen ostamisesta tietenkin ovat.

8# Aiesopimus voi sisältää myös määräyksiä siitä, minkälainen mahdollisesti solmittava sopimus tulee olemaan. Voidaan rajata neuvottelujen kohde (esim. antiikkiautot) ja neuvottelujen tarkoitus (esim. antiikkiautojen jakeluverkoston synnyttäminen), mutta voidaan indikoida myös aiottuja kauppamääriä (esim. 1000 autoa vuodessa) tai hintatasoa (esim.  10 % katetavoite). Sen erottaminen ei ole aina helppoa, milloin määritykset ovat vain spekulatiivisia heittoja ja milloin neuvottelujen kulusta riippumattomia sitovia lupauksia.

9# Aiesopimuksen merkityksestä saattaa vallita osapuolten välillä eriävä käsitys. Aiesopimusta tehtäessä on syytä varmistua siitä, että vastapuoli ymmärtää allekirjoituksen merkityksen samalla tavalla. Toinen osapuoli voi pitää itsestään selvänä, että sopimus tulee aiesopimuksen myötä väkisikin syntymään, jolloin kyse olisi enemmänkin esisopimuksesta, kun taas toinen osapuoli saattaa kokea vain alustavaa ja vähäistä kiinnostusta esimerkin mukaisten antiikkiautomarkkinoiden suhteen.

Jää lopulta sopimuskumppaneiden harkinnan varaan missä tilanteessa ja miksi aiesopimus kannattaa solmia. Eri aloilla ja eri kokoisissa hankkeissa tarve aiesopimukselle vaihtelee huomattavastikin. Joka tapauksessa, olitpa solmimassa aie- esi- tai pääsopimusta, muista lukea myös kaikki niin sanotusti pienellä painettu teksti. Epäselvässä tilanteessa on luonnollisesti viisaampaa kysyä kuin katua.