Siirry sisältöön

Sovittaisiko sittenkin?

10.05.2019

Osapuolten keskinäinen neuvotteleminen on arkipäiväisin ja eniten käytetty konfliktien ratkaisemisen keino yritysten välisissä suhteissa. Konfliktin eskaloituessa täysimittaiseksi riidaksi käännytään usein varsin nopeasti tuomioistuimen tai välimiesmenettelyn puoleen.

Sovittelun rooli onkin toistaiseksi jäänyt vähäisemmälle huomiolle kaupallisten ja liike-elämää koskettavien riitaisuuksien ratkaisemisessa. Sovittelu voi kuitenkin tarjota osapuolille merkittäviä etuja ja seuraavassa pyritäänkin purkamaan muutamia sovitteluun mahdollisesti liittyviä myyttejä.

Myytti 1.

Sovittelu ei sovi haastaviin tai suuren intressin sisältäviin riitoihin

Nykykäsityksen mukaan lähes kaikki riita-asiat sopivat soviteltavaksi – mukaan lukien haastavat ja suuri-intressiset liikeriidat. Osapuolilta edellytetään kuitenkin vankkaa sitoutumista yhteiseen prosessiin ja valmiutta pitäytyä sovinnossa aikaan saatuun ratkaisuun.

Sovittelussa annetaan osapuolille mahdollisuus vastata itse jutustaan aina ratkaisun muodostamiseen asti. Asianosaiset ovat asian lopulliset ratkaisijat ja voidaankin ehkä hieman kärjistetysti todeta, että sovittelussa kyetäänkin niin vaikeiden kysymysten ratkaisemiseen, kuin mihin osapuolet itse ovat valmiita. Ero on keskeinen verrattuna menettelyihin, joissa asia vain esitellään osapuolten toimesta ja jätetään sen jälkeen kolmannen tahon itsenäisesti ratkaistavaksi.

Sovinto ei ole kiinni asiakysymyksen kinkkisyydestä, vaan haastavat ja monimutkaisetkin tapaukset soveltuvat sovitteluun, jos osapuolet ovat siihen valmiita. Mikäli asiassa on kuitenkin erityisen olennaista ratkaista jokin laintulkinta-asia tai saada merkittävä ennakkotapaus, ei sovittelu ole paras menettely kyseiseen tapaukseen.

Myytti 2.

Sovittelu on turhaa, koska ratkaisua ei saatu aikaan neuvottelemallakaan

Neuvotteleminen ei ole sama asia kuin sovitteleminen. Sovittelu eroaa neuvottelemisesta erityisesti kolmannen, puolueettoman tahon läsnäolon vuoksi. Osapuolten keskinäisten neuvotteluiden ajauduttua umpikujaan voi ulkopuolisen neutraalin mukaan tuominen auttaa osapuolia pääsemään yli lukkiutuneista asemistaan, kohti asian sovinnollista ratkaisua. Hyvä sovittelija ohjaa osapuolia luovaan ongelmanratkaisuun ja auttaa heitä tunnistamaan piileviä intressejä ja löytämään intresseihin sopivia ratkaisuvaihtoehtoja.

Sovittelu on nopeaa ja resurssitehokasta riidanratkaisua. Sovitteluistunnot pyritään usein pitämään yhden päivän aikana, ja menettelyn luonteeseen kuuluu, että sovinto sitoo asianosaisia sovintosopimuksena saman tien. Sovittelussa osapuolet vastaavat yleensä omista kuluistaan itsenäisesti ja yhteisistä kuluista (kuten sovittelijan palkkiosta tai instituutin hallinnointimaksusta) tasaosuuksin.

Verrattuna esimerkiksi tuomioistuinprosessiin sovittelu voi säästää merkittävästi niin henkisiä, ajallisia kuin taloudellisia resursseja, ja on kannatettava vaihtoehto etenkin, jos kuluriski tai menettelyyn käytetty aika askarruttaa.

Myytti 3.

Sovitellessa joutuu paljastamaan kaikki korttinsa ja toinen voi käyttää tätä myöhemmin hyväksi

Sovittelun keskiössä ovat osapuolten intressit, mikä edellyttää osapuolilta avointa ja luottamuksellista keskusteluyhteyttä. Sovittelussa pyritään voitto-häviö –tuloksen sijasta ainakin jonkinasteiseen voitto-voitto –lopputulokseen ja kaikkien osapuolten jakamaan oikeudenmukaisuuden kokemukseen. Riitatilanteelle tyypillisestä kilpailevasta vastakkainasetteluasemasta tulisi pyrkiä pääsemään eroon. Sovittelu on luottamuksellista ja osapuolet sitoutuvat yleensä siihen, etteivät he voi vedota sovittelun aikana saamiinsa tietoihin tai käyttää niitä todisteena mahdollisessa myöhemmässä tuomioistuin- tai välimiesmenettelyssä.

Jos tavoitteena on tyydyttävän, osapuolten keskinäisiin intresseihin perustuvan ratkaisun aikaansaaminen, on sovittelu erinomainen vaihtoehto. Mikäli tavoitteena on ensisijaisesti jutun voittaminen, toiselle osapuolelle kostaminen tai opetuksen antaminen ei sovittelu ole oikea tie. Sovittelussa ei kilpailla, vaan toimitaan yhdessä osapuolten kesken. Yhtenä keskeisenä tavoitteena onkin useimmiten myös esimerkiksi olemassa olevan liikesuhteen säilyttäminen.

Lopputulos

Myytit kumotaan pienin varauksin. Konfliktin kohdatessa on hyvä pitää mieli avoimena erilaisille ratkaisumenettelyille. Vanhassa ei aina ole vara parempi, vaan uusia keinoja riitaisuuksien ratkaisemiseen pyritään jatkuvasti kehittämään nimenomaisesti asianosaisten näkökulmasta. Parhaiten kuhunkin tapaukseen tai esimerkiksi laadittavaan sopimukseen soveltuva riidanratkaisumenettely selviää yhdessä asiaasi hoitavan juristin kanssa.

Erilaisiin sovittelumenettelyihin voi perehtyä lähemmin esimerkiksi alla olevien linkkien kautta:

Suomen asianajajaliiton sovittelu

FAI-sovittelu

ICC sovittelu

Johanna Teijonmaa


Aiheeseen liittyvät julkaisut