Suomen ensimmäinen liikesalaisuuslaki suojaa yritysten liikesalaisuuksia ja antaa keinot puuttua luokkauksiin

Edelle

Blogit

24.08.2018

Suomen ensimmäinen liikesalaisuuslaki suojaa yritysten liikesalaisuuksia ja antaa keinot puuttua loukkauksiin

Uusi liikesalaisuuslaki on tullut voimaan viime viikon keskiviikkona 15.8.2018. Uuden lain taustalla on EU:n direktiivi liikesalaisuuksien suojasta. Suomen ensimmäistä liikesalaisuuslakia voidaan pitää isona askeleena yritysten ja yksityisten henkilöiden immateriaalisen omaisuuden suojaamisessa, koska uudessa laissa määritellään ensimmäistä kertaa se, mitä voidaan pitää liikesalaisuutena. Liikesalaisuuksien määrittelyn lisäksi laista tekee käytännön tasolla merkittävän se, että lakiin on säädetty laajat oikeussuojakeinot liikesalaisuuden haltijalle ja liikesalaisuuksien haltija voi saattaa jatkossa liikesalaisuuksien loukkaukset käsiteltäväksi käräjäoikeudessa markkinaoikeuden ohella. Vastaavaa tuomioistuinten rinnakkaista toimivaltaa koskevaa oikeuspaikkasäännöstä ei muussa lainsäädännössä ole. Liikesalaisuuksien haltija on laissa määritelty laajasti ja todettakoon, että yritysten ohella myös luonnolliset henkilöt voivat olla liikesalaisuuksien haltijoita.

Liikesalaisuuksien määrittely, liikesalaisuuksien haltijan käytössä olevat oikeussuojakeinot ja mahdolliset seuraukset liikesalaisuuksien loukkauksista luovat uutta sääntelyä, jonka seurauksena etenkin yrityksissä on syytä jatkossa kiinnittää enemmän huomiota omien liikesalaisuuksien suojaamiseen. Yhtä tärkeää jatkossa on yritysten huolehtia siitä, etteivät ne loukkaa toisten yritysten liikesalaisuuksia.

Käsittelen tässä blogitekstissä ainoastaan kahta yritysten kannalta olennaista liikesalaisuuslain näkökulmaa. Yritysten toiminnan kannalta katson olennaisimmaksi liikesalaisuuden määritelmän ja oikeudettomasta käytöstä mahdollisesti aiheutuvat seuraamukset. Liikesalaisuuslaissa on myös lukuisia muita olennaisia määräyksiä esimerkiksi liikesalaisuuksien hankkimisesta, käytöstä, ilmaisemisesta, väärinkäytöksen paljastamisesta, liikesalaisuuden ilmaisemisesta työntekijän edustajalle, teknisen ohjeen oikeudettomasta käyttämisestä ja ilmaisemisesta. Blogikirjoituksen rajallisuuden vuoksi keskityn ainoastaan käsittelemään lyhyesti liikesalaisuuden määritelmää ja loukkauksesta mahdollisesti aiheutuvia seurauksia.

Miten liikesalaisuus määritellään?

Jotta tieto on liikesalaisuus, sen pitää täyttää liikesalaisuuslain 2 §:ssä säädetyt kolme edellytystä. Liikesalaisuuslain mukaan liikesalaisuudella tarkoitetaan tietoa:

1) joka ei ole kokonaisuutena tai osiensa täsmällisenä kokoonpanona ja yhdistelmänä tällaisia tietoja tavanomaisesti käsitteleville henkilöille yleisesti tunnettua tai helposti selville saatavissa;

2) jolla 1 alakohdassa tarkoitetun ominaisuuden vuoksi on taloudellista arvoa elinkeinotoiminnassa; ja

3) jonka laillinen haltija on ryhtynyt kohtuullisiin toimenpiteisiin sen suojaamiseksi.

Kohdan 1 voidaan yksinkertaistaen todeta edellyttävän liikesalaisuuden olevan salaista tietoa, jota ei voida pitää tavanomaisena, yleisesti tunnettuna tai helposti esille saatavissa olevana tietona. Lain esitöissä on kuvattu liikesalaisuuden tunnusmerkkinä olevan, että tieto on rajoitetun henkilöpiirin tiedossa. Liikesalaisuus ei kuitenkaan ole yksinoikeus, vaan tieto voi olla laillisesti yhtä aikaa useamman tahon liikesalaisuus. On esimerkiksi mahdollista, että useampi taho kehittää tai saa saman tiedon itsenäisesti, kuten tiedon jonkin tuotteen valmistuksessa käytettävästä teknologiasta.

Kohta 2 edellyttää liikesalaisuudella olevan taloudellista arvoa. Tiedon paljastuminen siis voi heikentää yrityksen kilpailuasemaa ja aiheuttaa yritykselle taloudellista vahinkoa. Liikesalaisuuden taloudellinen merkitys ei lain esitöiden mukaan kuitenkaan edellytä sitä, että yritys on jo hyödyntänyt liikesalaisuutta. Riittävänä on pidettävä, että yrityksen salaisena pitämällä tiedolla voi olla hyötyä yrityksen liiketoiminnassa.

Kohta 3 puolestaan edellyttää liikesalaisuuden haltijan ryhtyneen kohtuullisiin toimenpiteisiin liikesalaisuutensa suojaamiseksi. Tiedon haltijan toimenpiteiden laajuutta on tällöin tarkasteltava tapauskohtaisesti riippuen muun muassa siitä, minkälaisia toimenpiteitä on tosiasiassa mahdollista tehdä ja minkälaisia tarpeita liikesalaisuuden haltijalla on tiedon salassa pitämiseksi. Tietoja voidaan suojata esimerkiksi tietojärjestelmien ja fyysisten tilojen asianmukaisilla turvajärjestelyillä tai tiedon luottamuksellisuus voidaan kirjata yrityksen ja sen henkilöstön tai yrityksen ja sen yhteistyökumppanien välisiin salassapitositoumuksiin. Todettakoon, että lain vaatimus kohtuullisiin toimenpiteisiin ryhtymisestä edellyttää tapauskohtaista harkintaa.

Mitkä ovat liikesalaisuuden haltijan käytettävissä olevat oikeussuojakeinot?

Liikesalaisuuden loukkaukset oikeuttavat liikesalaisuuden haltijan vaatimaan käräjäoikeudessa tai markkinaoikeudessa kieltoa, korjaavaa toimenpidettä, hyvitystä ja vahingonkorvausta. Liikesalaisuuslain voidaan katsoa tehneen liikesalaisuuksien haltijan liikesalaisuuksista arvokasta omaisuutta, jota jatkossa suojataan liikesalaisuuslaissa säädetyillä seurauksilla.

Kielto ja korjaavat toimenpiteet

Jos liikesalaisuutta on loukattu, käräjäoikeus tai markkinaoikeus voi liikesalaisuuden haltijan vaatimuksesta kieltää oikeudenloukkaajaa jatkamasta tai toistamasta loukkaavaa tekoa tai ryhtymästä tällaiseen tekoon. Tuomioistuin voi myös määrätä uudenlaisia korjaavia toimenpiteitä eli esimerkiksi määrätä vetämään liikesalaisuutta loukkaava tuote pois markkinoilta tai määrätä se muutettavaksi tai hävitettäväksi.

Lisäksi tuomioistuin voi määrätä kokonaan tai osittain tuhoamaan liikesalaisuuden sisältävät tai sen käsittävät asiakirjat, esineet, materiaalit, aineet tai sähköiset tiedostot tai luovuttamaan ne kokonaan tai osittain liikesalaisuuden haltijalle. Tuomioistuimen on tehostettava edellä kuvattua kieltoa tai määräystä uhkasakolla, jollei se erityisestä syystä ole tarpeetonta.

Hyvitys ja vahingonkorvaus

Liikesalaisuuslain 11 §:ssä säädettään liikesalaisuuden haltijan oikeudesta saada vahingonkorvausta liikesalaisuuden loukkauksesta sekä hyvitystä liikesalaisuuden oikeudettomasta käyttämisestä.

Liikesalaisuuslain esitöissä kuvataan liikesalaisuuden haltijalla olevan oikeus saada kohtuullinen hyvitys siitä, että liikesalaisuutta on tahallaan tai huolimattomuudesta käytetty liikesalaisuuslain vastaisesti. Hyvitys tulee suorittaa, vaikka loukattu ei osoittaisi kärsineensä tappiota teon johdosta. Hyvitys on siten riippumaton niistä taloudellisista menetyksistä, joita oikeudeton käyttäminen on saattanut aiheuttaa. Hyvityksen laskennallisena perusteena voitaisiin useimmissa tapauksissa pitää tavanomaista käyttökorvausta eli lisenssimaksua tai maksua, joka olisi jouduttu maksamaan, jos oikeudenloukkaaja olisi pyytänyt lupaa kyseisen liikesalaisuuden käyttämiseen. Korvaus voitaisiin vahvistaa sellaisen tavanomaisen lisenssimaksun mukaiseksi, johon osapuolet olisivat päätyneet vapaaehtoisissa lisenssineuvotteluissa.

Hyvityksen suorittaminen ei kuitenkaan vapauta hyvityksen suorittajaa vahingonkorvausvastuusta. Hyvityksen lisäksi oikeuden loukkaajan tulee korvata kaikki vahinko, jonka loukkaus aiheuttaa eli liikesalaisuuslaki edellyttää vahingon korvausta täysimääräisesti. Korvattavaksi tulevat näin sekä välilliset että välittömät vahingot.

Yhteenveto

● Liikesalaisuuslaki on tullut voimaan 15.8.2018. Laki pohjautuu EU:n direktiiviin liikesalaisuuksien suojasta.

● Laissa on määritelty liikesalaisuudet ja säädetty mahdollisista seurauksista liikesalaisuuksien loukkaustilanteessa.

● Laissa säädetyt seuraamukset liikesalaisuuksien loukkauksista ovat ankarat ja jatkossa liikesalaisuuden loukkaukset voidaan käsitellä käräjäoikeudessa.

● Lakiin sisältyy säädökset esimerkiksi liikesalaisuuksien hankkimisesta, käytöstä ja ilmaisemisesta, joita ei ole tässä blogikirjoituksessa käsitelty.