Siirry sisältöön

Tahatonta talviurheilua: spagaatti vieraskentällä

11.12.2019

On tiettyjä asioita, jotka pysyvät vuodesta toiseen. Ensinnäkin perinteinen länsirannikon alkutalvi on aina runsassateinen, enintään kolea, varmasti pimeä ja lunta länsirannikolla voi nähdä vain joulukorteissa. Yhtä suurella varmuudella talvi kuitenkin ennemmin tai myöhemmin yllättää autoilijat ja ensiapupäivystyksen rannemurtumia koskevia tilastoja katsoen myös merkittävän otoksen jalankulkijoista.

Juhlapyhien lähetessä ihmisiä on paljon liikkeellä ja monet kokoontuvat yhteen juhlapyhiä viettämään tai vähintäänkin käyvät viemässä joulutervehdyksiä ystäville, tutuille ja sukulaisille. Ja onhan aattoiltana yksi parrakas herrasmieskin kiireinen tuomaan oman tervehdyksensä lapsille ja lapsenmielisille. Tämän aasinsillan (vai onko se tässä tapauksessa poronsilta?) kautta lienee paikallaan muistuttaa, että myös taloyhtiöillä on korostunut velvollisuus huolehtia siitä, että kiinteistön alueella voidaan turvallisesti liikkua vuodenajasta riippumatta. Ei ole kiva, että joku joutuu näkemään ikkunasta itkua ja melua, kun jalankulkija loukkaa ranteensa kaatuessaan tai muutoin pahoittaa mielensä pyhähousujen revetessä liukastumisen seurauksena.

Taloyhtiöllä on velvollisuus huolehtia, että kulkuväyliltä poistetaan lumi sekä jää ja väylät hiekoitetaan tarpeen mukaan liukkauden torjumiseksi. Mikäli taloyhtiön alueella liikkuva henkilö kuitenkin vammautuu liukkauden aiheuttaman vahinkotapahtuman vuoksi, joudutaan pohtimaan, mikä on taloyhtiön vastuu vahinkotapahtumasta ja voidaanko taloyhtiön katsoa täyttäneen velvollisuutensa asiassa siten, että sen voidaan katsoa olevan vastuusta vapaa.  

Lainsäädännöllisesti kyse on vahingonkorvauslain 2 luvun 1.1 §:n tulkinnasta: se, joka tahallisesti tai tuottamuksesta aiheuttaa toiselle vahingon, on velvollinen korvaamaan sen, jollei siitä, mitä vahingonkorvauslaissa säädetään, muuta johdu.

Vahingonkorvauslain ja yleisten vahingonkorvausoikeudellisten periaatteiden mukaan korvausvastuun syntyminen edellyttää siis tuottamusta (tai tahallisuutta). Tahallisuuden osalta vahingonkorvausvelvollisuus on selvä asia. Todellisessa elämässä lienee kuitenkin varsin harvoin, jos milloinkaan tilannetta, jossa taloyhtiö tai sen edustaja tahallisesti pyrkisi aiheuttamaan liukastumisvahingon alueellaan. Tällaisia tapauksia voinee löytää vain fiktiivisestä rikoskirjallisuudesta. Sen sijaan yhtä lailla tavatonta ei ole, että taloyhtiölle syntyy vastuuasema liukastumisen aiheuttamasta vahingosta tuottamuksen perusteella.

Tuottamuksella tarkoitetaan vahinkojen välttämiseksi vaadittavan huolellisuuden laiminlyöntiä toiminnassa, jossa (oikeus)henkilöllä on velvollisuus estää vahinkojen syntyminen. Käytännössä tuottamus voi ilmetä moitittavana menettelynä, huolimattomuutena tai laiminlyöntinä.

Tyypillisesti taloyhtiö sopii pihan hiekoituksesta ja lumitöistä huoltoyhtiön kanssa, joka käytännössä vastaa niiden tekemisestä. Tämä ei kuitenkaan poista taloyhtiön vastuuasemaa, vaan antaa taloyhtiölle ainoastaan oikeuden vaatia sen maksettavaksi tulevia korvauskuluja edelleen sopimuskumppaniltaan eli huoltoyhtiöltä, jonka olisi pitänyt hoitaa hiekoitus.

Tavatonta ei myöskään ole, että (useimmiten) pienemmissä taloyhtiöissä hiekoitus ja lumityöt hoidetaan osakkaiden talkootyönä eli käytännössä kukin osakas vuorollaan kolaa ja hiekoittaa yhteisen pihan kuntoon. Taloyhtiöllä on tällöinkin ensisijainen vastuu suhteessa itsensä satuttaneeseen. Sen sijaan, jos itsensä satuttanut on taloyhtiön osakas, on mahdollista, että hänen tulkitaan itse suostuneen talkoojärjestelyyn ja näin hyväksyneen korkeamman riskin hiekoituksen osalta. Lopputuloksena voi tällöin olla, ettei sattuneesta vahingosta saa yhtiön vakuutuksesta korvausta tai että se maksetaan alennettuna.

Huolellisen liukkauden torjunnan todistaminen voi käytännössä olla hyvin vaikeaa taloyhtiölle. Vastuuta pohdittaessa tarkastellaan mahdollista sääolojen poikkeuksellisuutta sekä kunnossapidon ja hiekoituksen huolellista hoitamista. Selvää on, että talviaikaan ei kokonaan kyetä poistamaan liukastumisen mahdollisuutta, mutta lähtökohtaisesti taloyhtiöltä vaaditaan paljon. Ei riitä, että käydään päivällä hiekoittamassa, jos se ei poista liukkautta tai olosuhteet muuttuvat siten, että hiekoitus tai puhdistaminen tulevat jälleen tarpeellisiksi.

Vaikka taloyhtiön velvollisuus huolehtia kiinteistön alueen kunnossapidosta on korostunut, vastuu liukastumisvahingoista ei kuitenkaan ole tuottamuksesta riippumatonta eli ankaraa. Ankara vastuu olisi taloyhtiölle kohtuutonta, sillä täydellistä liukkaudenpoistoa ei voida kaikissa olosuhteissa vaatia, eikä se ole välttämättä edes mahdollista.


Aiheeseen liittyvät julkaisut