Tee kaverisi kateelliseksi

Kimmo Tenhovirta

Blogit

05.11.2019

Taas on se aika vuodesta jolloin voit tehdä kaverisi kateellisiksi, haluat sitä tai et. Samalla voit myös itse ihmetellä, että millä ihmeellä tuo naapuri taas viime vuonna tienasi uuden omakotitalon verran. Joku voi myös ihmetellä, miksei minun omia tietojani löydy mistään.

Kyse on tietenkin viime vuoden verotietojen julkistamisesta. Iltapäivälehdet mielellään kertovat meille, kuka oli viime vuoden tulokuningas, paljonko erilaiset julkkikset ovat tienanneet ja kuinka paljon mätkyjä saatiin.  Mutta tänä tietosuojan ja GDPR:n aikana sitä ihmettelee, miten verohallinto voi tiedot julkistaa keneltäkään kysymättä?

Verohallinnolla on lakiin perustuva velvollisuus julkistaa yksityishenkilöiden tuloverotuksen tiedot. Laissa verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta määritellään tyhjentävästi ne tiedot, jotka ovat verotuksessa julkisia. Tällaisia ovat mm. verovelvollisen nimi, syntymävuosi, ansiotulon ja pääomatulon määrä sekä maksettavan jäännösveron ja veronpalautusten määrä. Laissa todetaan myös, että jokaisella on oikeus saada tieto verohallinnon hallussa olevasta verotusasiakirjasta viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain mukaisesti.

Koska laissa mainitut tiedot ovat sellaisia tietosuojalaissa määriteltyjä tietoja, joiden perusteella verohallinnolle muodostuu henkilörekisteri, sovelletaan verohallinnon tietojen käsittelyyn verotustietojen osalta tietosuojalakia ja EU:n tietosuoja-asetusta. Tietosuoja-asetus kuitenkin mahdollistaa sellaisen kansallisen lainsäädännön säätämisen, jolla sovitetaan yhteen julkisuusperiaate ja henkilötietojen suoja. Tämän vuoksi katsotaan, etteivät verotustietojen julkisuuslaissa olevat julkiseksi määrätyt tiedot ole tietosuoja-asetuksen vastaisia.

Tietosuojalaissa on annettu oikeus saada verotustietoja mm. journalistisiin tarkoituksiin myös esimerkiksi massamuotoisesti. Verohallinto on oma-aloitteisesti asettanut tällaisen massamuotoisen tiedon saannin rajaksi 100.000 euron vuositulot. Tämän vuoksi esimerkiksi lehdistö voi pyynnöstä saada haltuunsa kaikkien yli 100.000 euroa tienanneiden henkilöiden tiedot ja julkaista ne haluamallaan tavalla.

Yksityishenkilöllä on kuitenkin tietosuoja-asetuksen voimaansaattamisen jälkeen ollut oikeus henkilökohtaiseen erityiseen tilanteeseensa liittyvällä perusteella vastustaa häntä koskevien henkilötietojen käsittelyä. Tällöin häntä koskevia verotustietoja ei saada julkistaa esim. journalistisilla perusteilla. Tänä vuonna tällaisia vastustamisoikeuden saaneita yli 100.000 euroa ansainneita verovelvollisia oli yhteensä 70 kappaletta. Vastustamisoikeus ei ulotu niihin tietoihin, jotka ovat saatavilla suoraan verohallinnon järjestelmistä. Näin ollen kaikkien suomalaisten palkansaajien verotustiedot löytyvät verohallinnon toimipisteistä puhelimitse, otteiden ja kopioiden muodossa taikka sähköisesti.

Tietosuoja-asetus mahdollistaisi verotustietojen julkaisematta jättämisen myös Suomessa. Tämä kuitenkin edellyttäisi lainsäädännön muuttamista tältä osin taikka nimenomaista korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisua. Olisiko nyt, GDPR:n jälkeen aika aloittaa keskustelu verotietojen julkaisemisen kieltämisestä muuhun kuin tieteellisiin ja muihin vastaaviin tarkoituksiin? Verotustiedot ovat mitä suurimmassa määrin sellaisia yksityisyyden suojan piiriin kuuluvia tietoja, että niiden julkaisematta jättäminen olisi hyvin perusteltua.

Mutta nyt takaisin verokoneen ääreen, kun tiedot vielä ovat vapaata riistaa!