Testamenttivisa

Juha Auvinen

Blogit Palvelumme yksityishenkilölle

29.04.2025

Suomessa kenenkään ei ole pakko tehdä testamenttia. Jos testamenttia ei ole, perintö jakaantuu perintökaaren säännösten mukaisesti. Testamentilla on kuitenkin mahdollista antaa perintökaaren rinnalla määräyksiä omaisuuden jakamisesta. Jos nämä määräykset eivät ole lain tai hyvän tavan vastaisia, määräyksiä voi antaa varsin vapaasti. Sillä saattaa kuitenkin olla merkitystä, missä muodossa määräykset on annettu. Suomen oikeudessa testamenttia koskevat nimittäin hyvin tiukat muotovaatimukset. Jos muotosäännöksiä ei ole noudatettu, testamentti on pääsääntöisesti kokonaan pätemätön. Me asianajajat joudumme tosinaan arvioimaan, onko jonkun itse laatima testamentti muodollisesti pätevä vai pitääkö sitä korjata.

Perintökaari määrää testamentin muodosta seuraavasti: ”Testamentti on tehtävä kirjallisesti kahden todistajan ollessa yhtaikaa läsnä, ja heidän on, sitten kun testamentin tekijä on allekirjoittanut testamentin tai tunnustanut siinä olevan allekirjoituksensa, todistettava testamentti nimikirjoituksillaan.”

Esimerkkitapauksessamme X on jättänyt jälkeensä seuraavan testamentin: ”Kuolemani jälkeen on koko omaisuuteni menevä täydellä omistusoikeudella Y:lle.”

Testaa testamenttitietoutesi ja mieti, onko yllä mainittu testamentti mielestäsi pätevä, jos siinä on seuraavia puutteita.

1. X ei ole merkinnyt testamenttiin päiväystä.
2. Testamenttia todistettaessa X on näyttänyt todistajille ainoastaan asiakirjan otsikon ”Testamentti”, mutta ei ole kertonut, minkä sisältöinen testamentti on.
3. Testamenttia allekirjoitettaessa ja todistettaessa X oli kertonut todistajille kyseessä olevan testamentti. Jostakin syystä X oli kuitenkin nimennyt asiakirjan otsikolla ”Valtakirja”.
4. X oli jättänyt testamentin allekirjoittamatta. Vähän ennen kuolemaansa X oli kertonut tehneensä testamentin. Todistajat olivat kyllä merkinneet testamenttiin allekirjoituksensa.
5. X oli tehnyt testamentin ja allekirjoittanut sen käsin, mutta tekstaamalla.
6. Toinen todistajista oli X:n pyynnöstä, koska tämä ei halvaantumisen vuoksi ollut voinut itse allekirjoittaa, kirjoittanut X:n nimen testamentin alle.

Vastaukset:

1. Testamentti on pätevä. Päiväyksen puuttuminen ei ole muotovirhe.
2. Testamentti on pätevä. Todistajien tulee tietää, että asiakirja on testamentti, mutta testamentin tekijä saa päättää, tahtooko hän ilmoittaa todistajille sen sisällön.
3. Testamentti on pätevä. Laki ei edellytä, että asiakirja otsikoidaan testamentiksi. Otsikkoa tärkeämpää on asiakirjasta ilmenevä testamenttaustarkoitus.
4. Testamentti on pätemätön. Vaikka testamentiksi tarkoitettu asiakirja on riidattomasti tehty, jos se on jäänyt allekirjoittamatta, perintökaaren muotomääräystä ei ole noudatettu.
5. Testamentti on pätevä. Jos testamentin tekijä on vakiintuneesti kirjoittanut nimensä tekstaamalla tai tekstaustyyppisellä käsialalla ja menettelee näin myös allekirjoittaessaan testamenttinsa, menettely täyttää testamentin allekirjoitusvaatimuksen.
6. Testamentti on pätevä. Siinä tapauksessa, että testamentin tekijä on täysin kykenemätön allekirjoittamaan testamenttiaan edes avustettuna, toinen henkilö voi pyynnöstä merkitä testamenttiin testamentin tekijän allekirjoituksen. Kyseessä on siis esimerkiksi fyysinen sairaus, kuten halvaantuminen, joka objektiivisesti arvostellen estää testamentin tekijää merkitsemästä nimikirjoitustaan tai puumerkkiään testamenttiin.

Juha Auvinen