TTIP – näkemyksiä puolesta ja vastaan

Edelle

Blogit

30.04.2015

Euroopan unionin ja Yhdysvaltain välisiä TTIP- eli Transatlanttista kauppa- ja investointikumppanuussopimusta koskevia salaisia neuvotteluja on käyty kesästä 2013 lähtien. Yhdeksäs neuvottelukierros käytiin New Yorkissa 20.–24. huhtikuuta 2015. Kevään aikana aiheen tiimoilta on järjestetty lukuisia paneeleita ja muita keskustelutilaisuuksia.

Keskustelua herättänyt vapaakauppasopimus on ollut tapetilla erityisesti siihen kaavailtuun investointisuojaan kohdistuneen kritiikin vuoksi. TTIP:n mukainen investointisuoja (investor-state dispute settlement, ISDS) tarkoittaisi, että valtioon investoivat yritykset voisivat haastaa kohdevaltion välimiesmenettelyyn, mikäli kohdevaltiossa säädettäisiin yrityksen toimintaa mahdollisesti uhkaavaa lainsäädäntöä. Investointisuojasopimuksia Suomella on tällä hetkellä 65, joten mistään sinänsä uudesta instrumentista ei ole kysymys. Suomessa TTIP:n investointisuojaa on äänekkäimmin vastustanut akatemiaprofessori Martti Koskenniemi, joka näkee instrumentin lisäävän ylikansallisten yritysten valtaa valtion suvereniteetin ja demokratian vaarantavalla tavalla.

Euroopan komissio esittelee TTIP-sopimuksen etuina muun muassa USA:n markkinoiden avaamisen eurooppalaisille yrityksille, vientiin liittyvän byrokratian vähentämisen sekä transatlanttista vientiä, tuontia ja investointeja helpottavan uuden sääntelyn. Erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten uskotaan hyötyvän sopimuksesta. Investointisuojan mahdollisista haitallisista vaikutuksista sopimuksen puolustajat eivät ole huolissaan. Esimerkiksi kokoomuksen puheenjohtaja Alexander Stubb ei usko investointisuojalla olevan kovinkaan merkittäviä vaikutuksia lainsäädäntöön. Sen sijaan hän katsoo sen lisäävän Suomen houkuttelevuutta investointimaana, vaikka pitääkin välimiesmenettelyyn joutumista huonona asiana. Joulukuussa 2014 julkaistun Eurobarometri-tutkimuksen mukaan 62 % suomalaisista kannattaa TTIP-sopimusta.

Koska kyseessä on taloudellisesti erittäin merkittävä sopimus, voimakkaat reaktiot ovat ymmärrettäviä. Toteutuessaan TTIP-sopimus muodostaa maailman suurimman, EU:n ja USA:n kattavan, vapaakauppa-alueen. Sopimusneuvottelut on tarkoitus saada päätökseen tänä vuonna. Se, millaiseksi sopimus muodostuu ja millaisia vaikutuksia sillä tulee olemaan, jää vielä nähtäväksi.