Työhyvinvointia turkulaiseen tapaan

TYKY- eli työkykyä ylläpitävä toiminta tuli suomalaiseen työelämään ja sanavarastoon joskus 1990-luvulla. Sosiaali- ja terveysministeriön työterveyshuollon neuvottelukunta (1992) antoi tyky-toiminnalle seuraavan määritelmän: ”työkykyä ylläpitävällä toiminnalla tarkoitetaan kaikkea toimintaa, jolla työnantaja ja työntekijät sekä työpaikan yhteistoimintaorganisaatiot yhteistyössä pyrkivät edistämään ja tukemaan jokaisen työelämässä mukana olevan työ- ja toimintakykyä hänen työuransa kaikissa vaiheissa”. Kyseessä oli siis kirjaimellisesti työKYKY, jota pyrittiin ylläpitämään ensimmäisellä tasolla ennaltaehkäisevästi ja tapahtui terveyskasvatuksena, omaehtoisena terveydestä huolehtimisena sekä työn ja työyhteisön kehittämisenä. Toisella tasolla puututtiin mahdollisesti työterveyspalveluiden runsaan käytön hälyttämänä jo oireileviin työntekijöihin muuttamalla työtä tai mahdollisesti sijoittamalla uuteen tehtävään ja kolmannella tasolla toiminta kohdistui työntekijöihin, joiden työkyky oli sairauksien vuoksi jo heikentynyt. Tässä vaiheessa kyse oli lähinnä kuntoutuksesta. Kuten yllä olevasta voi todeta, kyseessä ei siis ollut mikään hauskanpito, hernepussien heittely ja pussihyppely saunaillassa. Tyky-toiminnan rinnalle hiipi 2000-alussa TYHY- eli työhyvinvointia ylläpitävä toiminta, joka voi, organisaatiosta riippuen pitää sisällään melkein mitä vain. Työkykyä, tai lähinnä sen puutetta voidaan mitata lääketieteellisillä mittareilla, mutta miten mitataan työhyvinvointia? Työterveyslaitos on linjannut työhyvinvoinnin seuraavasti: ”Työhyvinvointi tarkoittaa, että työnteko on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä ja työuraa tukevassa työympäristössä ja työyhteisössä.” Suuri osa työnteosta on melko arkista puurtamista, mutta huolehtimalla henkilökunnan työkyvystä ja -hyvinvoinnista voidaan parantaa yrityksen tuottavuutta merkittävästikin. Työkykyä voidaan työpaikoilla pitää yllä erilaisilla työnkulkuun ja esim. ergonomiaan liittyvillä ratkaisuilla sekä kannustamalla työntekijöitä pitämään itse terveydestään ja kunnostaan huolta. Työhyvinvointi onkin jo monisyisempi asia, jonka ylläpidossa voi olla suuriakin yritys- ja persoonakohtaisia eroja; jotakuta voivat leikki-, laulu- ja saunaillat virkistää pitkäksikin aikaa, joku toinen taas voi ahdistua niistä ja haluaisi mieluummin olla kotona perheen parissa. Hyvinvoiva henkilöstö on kuitenkin yrityksen suurin voimavara, joten hyvinvoinnin ylläpitoon kannattaa satsata, ja sen toteutukseen kannattaa käyttää jokunen eurokin – organisaation koosta riippuen toki. Työterveyslaitoksen tilastojen mukaan yksi työhyvinvointiin satsattu euro tuo takaisin kuusi euroa niin välittöminä kuin välillisinäkin talousvaikutuksina. Välittömiä talousvaikutuksia tuovat sairaus- ja tapaturmakulujen vähentyminen, tehokkaan työajan lisääntyminen sekä yksilön tuottavuuden kasvu, välillisiä talousvaikutuksia työn tuottavuuden paraneminen, työn laadun paraneminen sekä innovaatioiden lisääntyminen, näiden yhteisvaikutuksena työnantajayrityksen kannattavuus lisääntyy. Lisäksi voimavarainen, motivoitunut, sitoutunut ja innostunut henkilöstö on yrityksen paras käyntikortti. Työhyvinvointia on toimistollamme aina pidetty tärkeänä ja siihen on panostettu. Tulokset myös näkyvät: toimistomme on Suomen innostavin työpaikka alle 100 työntekijän yritysten sarjassa: http://www.innostavimmat.fi/palkitut/. Tässä vaiheessa pääsemme otsikossa viitattuun työhyvinvointiin turkulaiseen tapaan. Toimistollemme tarjoutui tilaisuus toimia pilottiryhmänä uudelle Leikkisästi hyvinvointia keholle ja mielelle -työhyvinvointipaketille (http://www.visitturku.fi/leikkisasti-hyvinvointia-keholle-ja-mielelle_fi), joka toteutetaan Aboa Vetus & Ars Nova -museon ja seikkailupuisto Flowparkin yhteistyönä. Otimme tarjotun tilaisuuden vastaan ja saimme nopealla aikataululla kokoon kuuden hengen testiryhmän, joka lähti avoimin mielin, mutta kieltämättä melko jännittyneenä matkaan. Aamupäivä vietettiin museossa, jossa järjestettiin minuuttitaidetreffit. Melko innovatiivinen idea, jossa speed dating -tapahtuman tyyliin ”tapasimme” viisi hyvin erilaista taideteosta joista kunkin luona keskustelimme museolehtori Janna Jokelan johdolla ko. teoksesta ja siitä, mihin etukäteen saamistamme treffiprofiileista kukin teos osuu. Osa teoksista herätti hyvinkin vilkasta ajatustenvaihtoa, ja opimme varmasti myös toinen toisistamme asioita, jotka eivät välttämättä normaalin työnteon lomassa tule esiin. Treffien lisäksi meille oli varattu myös aikaa tutustua museoon omin päin. Pakettiin kuuluu myös lounas, joka tarjottiin mainiossa Aboa Vetus & Ars Nova -museon aulakahvilassa.