Työlainsäädäntöuudistuksen ajankohtaiskatsaus

Juhani Ekuri

Blogit Työoikeus

01.04.2025

Hallitusohjelmaan on kirjattu lukuisia työelämää koskevia muutoksia, joista olemme kertoneet mm. artikkelissamme 2.10.2023 (https://www.edelle.fi/palvelualue/tyooikeus-fi/hallitusohjelmassa-merkittavia-muutoksia-tyolainsaadantoon/). Hankkeiden edetessä on jälleen hyvä hetki päivittää ajankohtainen tilanne.

Paikallista sopimista koskevat muutokset tulivat voimaan 1.1.2025 alkaen. Vuodenvaihteesta alkaen sovelletut uudistukset koskevatkin yrityskohtaisia työehtosopimuksia sekä valtakunnallisen työehtosopimuksen määräysten nojalla solmittuja sopimuksia – lakiin perustuvan paikallisen sopimisen jäädessä lakimuutosten soveltamisalan ulkopuolelle.

Muutosten myötä yrityskohtaisella työehtosopimuksella voi sopia muiden työehtosopimusten mukaisesti tietyistä asioista laista poiketen, edellyttäen, että sopijapuolina on yksittäinen yritys ja valtakunnallinen työntekijäjärjestö tai tämän jäsenyhdistys, kuten yhdistysmuotoinen ammattiosasto. Samalla työlainsäädännöstä poistettiin paikallisen sopimisen kiellot, jotka koskivat järjestäytymättömiä työnantajia eli yrityksiä, jotka eivät kuulu jäsenenä työnantajaliittoon. Nyt myös järjestäytymättömillä työpaikoilla saa soveltaa yleissitovan työehtosopimuksen paikalliseen sopimiseen kelpuuttavia määräyksiä, kunhan paikallinen sopimus tehdään työehtosopimuksen valtuutuksen rajoissa ja siinä edellytettyjen osapuolten ja menettelytapojen mukaisesti.

Luottamusmiehen puuttuminen ei enää myöskään estä paikallista sopimista. Työehtosopimuksen edustusta koskevat määräykset ovat kuitenkin edelleen ensisijaisia. Viimesijassa sopimus voidaan kuitenkin lakimuutoksen myötä tehdä luottamusvaltuutetun tai henkilöstön kanssa yhdessä.

Hallitus antoi myös yhteistoimintalain muutoksia koskevan esityksensä eduskunnalle 28.11.2024. Muutosten on tarkoitus tulla voimaan 1.7.2025. Nyt annettu hallituksen esitys yhteistoimintalain muutoksista sisältää työoikeusjuristin näkökulmasta kaksi keskeistä pääteemaa ja -muutosta: soveltamiskynnyksen nostamisen ja muutosneuvottelujen vähimmäiskeston puolittamisen.

Lakimuutoksen myötä lain yleinen soveltamisala nostettaisiin säännöllisesti vähintään 50 työntekijää työllistäviin. Lain määräykset olisi kuitenkin huomioitava soveltuvilta osin myös pienemmissä yrityksissä, sillä laki sisältäisi tiettyjä velvoitteita myös sellaisille työnantajille, joiden palveluksessa on säännöllisesti 20−49 työntekijää. Lisäksi säännöksiä liikkeen luovutuksesta, sulautumisesta ja jakautumisesta sovellettaisiin edelleen kaikkiin säännöllisesti vähintään 20 työntekijää työllistäviin yrityksiin, yhteisöihin ja sivuliikkeisiin.

Säännöllisesti alle 50 työntekijää työllistävällä yrityksellä ei kuitenkaan lakimuutoksen myötä olisi enää laista johtuvaa velvoitetta käydä yhteistoimintalain mukaisia ns. kevyempiä muutosneuvotteluita, jotka koskevat muita työntekijän asemaa koskevia olennaisia muutoksia kuin työvoiman käytön vähentämistä. Työnantajien, joiden työsuhteessa olevien työntekijöiden määrä on säännöllisesti 20–49, tulisi jatkossa käydä muutosneuvottelut vain vähintään 20 työntekijään kohdistuvia vähentämistoimenpiteitä harkitessaan (pois lukien enintään 90 päivää kestävät lomautukset).

Jatkuvan vuoropuhelun käytäntö säilytettäisiin säännöllisesti 20−49 työntekijää työllistävissä yrityksissä. Uudistuksen myötä vuoropuhelua koskevat menettelytavat kuitenkin kevenisivät selkeästi nykyisestä. Laki edellyttäisi, että yritys kävisi vuoropuhelua säännönmukaisesti mutta tarkoituksenmukaiseksi katsomallaan tavalla.

Juhani Ekuri