Työntekijän ilmoitusvelvollisuus sairauspoissaolostaan työnantajalle

Työnantajalla on työsopimuslain (TSL) perusteella oikeus luottaa siihen, että hänen työntekijänsä tekevät työnsä huolellisesti noudattaen niitä määräyksiä, joita työnantaja antaa toimivaltansa mukaisesti työn suorittamisesta. Yleensä työelämässä on kuitenkin niin, että valitettavia sairaustapauksia ja edelleen niistä syntyviä poissaoloja tahtomattakin ilmaantuu, ja on sekä työnantajan että työntekijän edun mukaista, että sairastunut työntekijä jää sairastaessaan pois työpaikalta. Miten työntekijän tulisi sitten ilmoittaa sairauspoissaolostaan työnantajalle?

Työnantaja ei voi lähtökohtaisesti saada välittömästi tietoa työntekijänsä poissaolosta ilman työntekijän ilmoitusta. Työntekijällä on lojaliteettivelvollisuus työnantajaansa kohtaan, mikä tarkoittaa myös sitä, että sen on huolehdittava, että työnantaja saa tiedon työntekijänsä poissaolosta. Ilman tällaista tietoa työnantaja voi ihmetellä, miksei sen työntekijä ole täyttämässä työntekovelvoitettaan työpaikalla. Työnantajalla on intressi saada tieto työntekijänsä työkyvyttömyydestä viipymättä voidakseen varautua poissaolosta aiheutuviin töiden järjestelyihin.

TSL 8:3:n mukaan työntekijä, joka on ollut poissa työstä vähintään seitsemän päivää ilmoittamatta sinä aikana työnantajalle pätevää syytä poissaololleen, työnantaja saa käsitellä työsopimusta purkautuneena poissaolon alkamisesta lukien.

Joissain tapauksissa on mahdollista, että työntekijä ei ole ilmoittanut poissaolostaan työnantajalle sairauspoissaolon alkaessa, mutta kuitenkin ennen edellä mainitun seitsemän päivän päättymistä. Tällöin arvioitavaksi voi tulla muun ohella kysymys siitä, onko työntekijä rikkonut sille kuuluvaa lojaliteettivelvollisuutta työnantajaansa kohtaan, kun se ei ole ilmoittanut poissaolostaan työnantajan edellyttämällä tavalla? Tavallista on, että työnantaja edellyttää työntekijän työsopimukseen sovellettavan työehtosopimuksen kautta työntekijältään tietynlaista menettelyä poissaolotilanteissa. Useissa työehtosopimuksissa on edellytetty työntekijän ilmoitukselta sitä, että ilmoitus poissaolosta annetaan viipymättä työnantajalle.

Työsopimuslaissa, työehtosopimuksissa, tai eikä korkeimman oikeuden oikeuskäytännössä ole annettu mitään oikeusohjetta siitä, milloin katsotaan työntekijän täyttäneen ilmoitusvelvollisuutensa poissaolostaan siten, että ilmoitus olisi annettu viipymättä. Hovioikeuden ratkaisukäytännössä on katsottu koeajalla olleen työntekijän epäonnistuneen ilmoitusvelvollisuuden täyttämisessä, kun työntekijä ei ollut ilmoittanut sairauspoissaolostaan ensimmäisen sairauspoissaolopäivän aamuna. Työnantaja oli purkanut työntekijän työsopimuksen koeaikapurkuna saman päivän aikana n. klo 14:00. Hovioikeus katsoi, että työntekijän olisi tullut ensimmäisen poissaolopäivän aamuna varmistua siitä, että työnantaja on tietoinen hänen poissaolostaan. Huomattavaa on, että painoarvoa on annettu juuri sille, että työntekijä tulisi itse varmistua siitä, että hänen työnantajansa on saanut tiedon.

Siitä huolimatta, että työsopimuslaissa ei ole ratkaistu kysymystä työntekijän ilmoitusvelvollisuuden täyttämisestä, on jo työntekijän ja työnantajan välisen lojaliteettisuhteen vuoksi perusteltua, että työntekijä pyrkii aina ilmoittamaan poissaolostaan työnantajalle heti, kun hänellä on tiedossa, ettei se kykene saapumaan työpaikalle. Parhaissa olosuhteissa työntekijä ilmoittaisi siten poissaolostaan jo ennen mahdollista lääkärissä käyntiä, ja vielä uudelleen tämän jälkeen, kun sairauspoissaolon kestolle on saatu selvyys. Työnantajalle tulee varata mahdollisuus varautua mahdollisiin sijaisjärjestelyihin.

Mikäli sinulla on työnantajan tai työntekijän asemassa työoikeudellisia tulkintakysymyksiä, allekirjoittaneeseen voi olla matalalla kynnyksellä yhteydessä.

Adam Huhtamäki