Uskallanko mennä talouskriisissä olevan yhtiön hallitukseen?

Harri Lukander

Blogit

30.11.2021

Oman kokemukseni mukaan maksukyvyttömässä osakeyhtiössä yhtiöoikeudellisen korvausvastuun riski kasvaa moninkertaiseksi verrattuna vakaassa taloudellisessa tilanteessa toimivan osakeyhtiön tilanteeseen. Kun yhtiöltä ei saada maksuja, saattavat velkojat harkita sitä, voisiko hallituksen jäsenen saattaa henkilökohtaiseen korvausvastuuseen.

Huolellisen toiminnan velvoite

Osakeyhtiölain mukaan hallituksen jäsenen on huolellisesti toimien edistettävä yhtiön etua. Tämä tarkoittaa sitä, että huolellisuusvelvoite mitataan sekä aktiivisen toiminnan että myös passiviteetin välttämisen kautta. Jos joku väittää hallituksen jäsenen huolimattomalla toiminnallaan aiheuttaneen vahinkoa, joutuu hallituksen jäsen itse näyttämään sen, että hän on toiminut huolellisesti. Kyse on käännetystä todistustaakasta normaaliin tilanteeseen verrattuna, missä vaatimuksen esittäjä joutuu näyttämään vaatimuksensa toteen.

Kriisiyhtiössä riski korvausvaatimuksille hallituksen jäsentä kohtaan kasvaa merkittävästi, ja se korostaa huolellisen toiminnan velvoitetta, mikä yksinkertaisimmillaan tarkoittaa ainakin hallituksen päätösten ja päätösvaihtoehtojen huolellista dokumentointia. Konkurssipesien hoitajan näkökulmasta kriisitilanne johtaa usein siihen, että yhtiön lähipiiri eli omistajat ja näiden sukulaiset yrittävät pelastaa yhtiöstä sen, mitä pelastettavissa on, ja tällaiset toimet erityisesti mittaavat hallituksen jäsenen huolellisuutta. Harkinnan arvoinen asia saattaisi olla se, että hallituksella olisi aivan oma neuvonantajansa tällaisia kysymyksenasetteluja varten. Olen useasti ollut tilanteessa, jossa olen hallituksen toimeksiannosta ohjeistanut kirjaamiskäytännöistä kriisitilanteissa sekä neuvonut myös päätöksentekotilanteissa. Ulkopuolisen asiantuntijan käyttäminen tällaisiin asioihin korostaa erityisesti hallituksen jäsenen huolellisuusvelvoitetta ja samalla ehkäisee vahinkojen syntymistä esimerkiksi väärien pöytäkirjamerkintöjen muodossa. Joka tapauksessa pitää aina varmistaa, että yhtiöllä on voimassa oleva hallituksen vastuuvakuutus.

Voiko hallitus luottaa organisaatioon?

Toimitusjohtaja usein säätelee sitä, minkälaista tietoa hallitus saa. Kriisiyhtiöissä saattaa olla taipumus kaunistella tietoja tai toisaalta jättää jotain kertomatta. Miten hallitus voi olla varma siitä, että sen saama tieto on oikeaa ja riittävää muodostamaan kokonaiskuvan yhtiön tilanteesta? Mikäli yhtiöllä on oma taloushallinto, joudutaan luottamaan sen tuottamaan aineistoon. Olisikohan järkevää tehdä tiiviimpää yhteistyötä esimerkiksi tilintarkastajan kanssa? Hallituksen pitää myös kriittisesti suhtautua siihen, onko yhtiössä tehty parhaat henkilövalinnat vai ollaanko siinä tilanteessa, että joitain avainhenkilöitä pitäisi vaihtaa. Pk-yhtiössä hyvä tilitoimisto on kultaakin kalliimpi tietolähde myös hallitukselle, ja suora yhteydenpito sinne on eräs toimintavaihtoehto. Mikäli hallitus ei voi olla varma saamansa tiedon luotettavuudesta, on sillä lähes mahdoton tehtävä tietää, tekeekö se oikeanlaisia päätöksiä.

Yhteenveto

Mikäli harkitset aloittavasi kriisiyhtiön hallituksessa tai olet jo hallituksessa, kun yhtiö ajautuu taloudelliseen kriisiin, on sinun hyvä tiedostaa yllä kirjoitettu ja noudattaa erityisen huolellista toimintatapaa. Vaikka varsinaista korvausvaatimusta ei esitettäisikään, varsin harva haluaa itsestään kaupparekisteriin merkinnän konkurssiin ajautuneen yhtiön hallituksen jäsenenä. Vaikka tekisit kaikkesi yhtiö saattaa silti ajautua konkurssiin, mistä seuraa merkintä kaupparekisteriin ja pahimmassa tapauksessa saatat joutua vielä osallistumaan tavalla tai toisella konkurssihallintoon esimerkiksi allekirjoittamalla pesäluettelon. Toisaalta, vaikka eroaisit hallituksesta ennen konkurssia, ei se välttämättä silti pelasta yllä kerrotulta merkinnältä.