Uutta oikeuskäytäntöä KKO 2024:63 – Koeaikapurku vammaisuusperusteella

Krista Hänninen

Blogit Työoikeus

12.11.2024

Koeajan tarkoituksena on antaa sekä työnantajalle mahdollisuus selvittää työntekijän soveltuvuus työtehtäviin että työntekijälle mahdollisuus selvittää työnkuvan ja työnantajan odotustenmukaisuus.

Katso lisää koeajasta ja koeaikapurusta Juhani Ekurin blogikirjoituksesta: Työsuhteen purkaminen koeaikana – mitä työnantajan tulee huomioida perustetta harkittaessa.

Korkein oikeus on antanut 22.10.2024 ratkaisun KKO 2024:63 liittyen koeaikapurkuun, kun työntekijä (A) ilmoitti, ettei hän kuulovammansa vuoksi kyennyt suoriutumaan kaikilta osin työtehtävistään. Korkein oikeus katsoi, että työnantaja oli purkanut työsopimuksen syrjivällä perusteella, kun se ei ollut ennen työsopimuksen päättämistä selvittänyt, kykenisikö työntekijä kuulovammastaan huolimatta suoriutumaan työtehtävistään kohtuullisten mukautusten avulla.

Mukautustoimenpiteet

Yhdenvertaisuuslain (1325/2014) 15 §:n mukaan työnantajan on tehtävä asianmukaiset ja kulloisessakin tilanteessa tarvittavat kohtuulliset mukautukset, jotta vammainen henkilö voi yhdenvertaisesti muiden kanssa saada työtä samoin kuin suoriutua työtehtävistä ja edetä työuralla. Mukautusten kohtuullisuutta arvioitaessa otetaan huomioon vammaisen ihmisen tarpeiden lisäksi toimijan koko, taloudellinen asema, toiminnan luonne ja laajuus sekä mukautusten arvioidut kustannukset ja mukautuksia varten saatavissa oleva tuki.

Korkein oikeus katsoi, että kun työnantaja oli tullut tietoiseksi työntekijän vammasta, joka estää työn tekemistä, työnantajalle syntyi velvollisuus oma-aloitteisesti arvioida, olisivatko työnteon esteet poistettavissa kohtuullisilla mukautustoimenpiteillä. Merkitystä ei ole sillä seikalla, onko vammainen työntekijä itse pyytänyt työnantajalta mukautustoimenpiteitä.

Korkeimman oikeuden ratkaisu ei anna kuitenkaan vastausta siihen, kuinka pitkään työnantajan tulee kyseisiä mukautustoimenpiteitä tehdä ennen kuin työsopimus voidaan päättää, jos mukautuksista huolimatta työnteko ei onnistu vaadittavalla tavalla. Koeajan pidentäminen ei kuitenkaan ole mahdollista yhdenvertaisuuslain edellyttämien mukautustoimenpiteiden johdosta.

Luottamuspula

Työnantaja oli vedonnut siihen, että A oli työhönottotilanteessa ja työsuhteensa aikana salannut kuulovammansa eli olennaisen työkykyynsä vaikuttaneen seikan. Tästä johtuen työnantaja oli menettänyt luottamuksensa A:han.

Korkeimman oikeuden perustelujen mukaan:

• A ei ollut menetellyt työhönottotilanteessa moitittavasti.
  
• A:n kuulovamma oli tullut esille työhaastattelussa ja sen vaikutus työntekoon varsin pian työsuhteen alkamisen ja perehdyttämiseksi tarkoitettujen kokousten jälkeen ensimmäisessä tilanteessa, jossa A:ta oli pyydetty itsenäisesti pitämään pöytäkirjaa kokouksessa.
  
• Työnantaja ei ollut perehdyttämiskokousten yhteydessä tai muutoinkaan tarkemmin selvittänyt, oliko työhaastattelussa tietoon tulleella kuulovammalla vaikutusta työtehtävien hoitamiseen.
  
• A:n kysymyksessä olevaa menettelyä ei näissä olosuhteissa voida pitää sellaisena, jonka perusteella työnantaja on voinut katsoa luottamuksen työntekijään rikkoutuneen siten, että työsopimuksen purkamiselle koeaikana tästä syystä olisi asiallinen peruste.

Ratkaisusta ammennettavat opit:

• Työnantajan tulee oma-aloitteisesti selvittää kohtuullisten mukautuksien mahdollisuus, jotta vammainen henkilö voi yhdenvertaisesti suoriutua työtehtävistään.

• Työsuhdetta ei saa koeajalla purkaa syrjivillä tai koeajan tarkoitukseen nähden epäasiallisilla perusteilla.
  Käsillä olevassa tapauksessa koeaikapurku on suoritettu vamman perusteella. Työnantajan on siten näytettävä, ettei koeaikapurku ole tapahtunut syrjivillä perusteilla ja työsuhteen päättämiselle on hyväksyttävä syy. Esimerkiksi kyvyttömyys hoitaa työtehtäviä voi riittää syrjinnän kumoamisperusteeksi.

• Luottamuspula voi olla tosinaan vaikeasti näytettävissä toteen. Se ei voi perustua pelkkään subjektiiviseen arvioon, vaan se on pystyttävä näyttämään tavalla, jonka tuomioistuin voi ulkopuolisena arvioida.

Krista Hänninen