Siirry sisältöön

Uutta oikeuskäytäntöä kuuden kuukauden verovapaussäännöstä

25.08.2015

Tuloverolain 77 §:n mukaan ulkomailla tehdystä työstä saatu palkka (ulkomaantyötulo) ei ole veronalaista tuloa, jos verovelvollisen oleskelu ulkomailla johtuu tästä työstä ja kestää yhtäjaksoisesti vähintään kuusi kuukautta (ulkomaantyöskentely). Lisäksi pykälässä on mainittu eräitä poikkeuksia, milloin palkkaa ei pidetä ulkomaantyötulona sekä muita soveltamisedellytyksiä.

Ulkomaantyöskentelyn ei pykälän kolmannen momentin mukaan katsota keskeytyvän, vaikka verovelvollinen aloitettuaan työskentelynsä ulkomailla oleskelee tilapäisesti Suomessa. Verovelvollinen voi oleskella Suomessa keskimäärin enintään kuutena päivänä sellaista täyttä kuukautta kohti, jonka hänen ulkomaantyöskentelynsä voidaan olettaa kestävän tai jonka se on kestänyt. Täydellä kuukaudella ei säännöksessä kuitenkaan tarkoiteta kalenterikuukautta, vaan mikä tahansa kuukauden mittainen ulkomaantyöskentelyjakso oikeuttaa verovelvollisen viettämään Suomessa enintään kuusi päivää. Lisäedellytyksenä lain mukaan kuitenkin on, että hän tällaisen Suomessa oleskelun jälkeen palaa työskentelyvaltioon jatkamaan samaa ulkomaantyöskentelyä.

KHO on 24.8.2015 antamallaan päätöksellä ottanut kantaa siihen, miten tuloverolain 77 §:n 3 momentin edellytystä ”ja että hän tällaisen Suomessa oleskelun jälkeen palaa työskentelyvaltioon jatkamaan samaa ulkomaantyöskentelyä” on tulkittava. Tapauksessa verovelvollinen oli työskennellyt kolmessa eri valtiossa, joiden kanssa Suomella ei ollut verosopimusta, peräkkäin siten, että ulkomailla työskentely oli kestänyt yhteensä yli kuusi kuukautta. Työskentelyvaltioiden vaihtamisen yhteydessä verovelvollinen oli oleskellut muun muassa Suomessa. KHO katsoi päätöksessään, että tuloverolain 77 §:ssä tarkoitetun ulkomaantyöskentelyn yhtäjaksoisuutta arvioitaessa ei ollut merkitystä sillä seikalla, että verovelvollinen ei palannut Suomessa oleskelun jälkeen samaan työskentelyvaltioon kuin missä hän oli työskennellyt ennen Suomeen tuloaan. Ulkomaantyöskentelyn ei siis KHO:n mukaan voida katsoa keskeytyvän yksistään työskentelyvaltion vaihtamisen vuoksi. Ratkaisevaa on, että verovelvollinen palaa ulkomaille samaan työsopimukseen perustuviin työtehtäviin kuin ennen Suomessa oleskelua – ei se, että hän palaa samaan työskentelyvaltioon kuin missä hän työskenteli ennen Suomeen tuloa.

KHO:n koko ratkaisun näet täältä: http://www.kho.fi/fi/index/paatoksia/vuosikirjapaatokset/vuosikirjapaatos/1440070388823.html

Niina Uski


Aiheeseen liittyvät julkaisut