Vääränlaiset veroedut osakevaihdossa

Iiro Hollmén

Blogit

02.06.2021

Korkein hallinto-oikeus (KHO) on tuoreessa vuosikirjapäätöksessään 2021:65 ottanut kantaa verojärjestelmälle vieraan veroedun käsitteeseen. Tämä käsite tulee usein vastaan osakevaihdon yhteydessä arvioitaessa sitä, sovelletaanko järjestelyyn elinkeinotulon verottamisesta annetun lain (EVL) osakevaihtoa koskevaa säännöstä (52 f §).

Ratkaisuun voi kokonaisuutena tutustua täällä: https://www.kho.fi/fi/index/paatokset/vuosikirjapaatokset/1620812327506.html

Edellä mainitun osakevaihtoa koskevan säännöksen soveltaminen tyypillisesti tuottaa verotuksellista etua verrattuna siihen, että säännöstä ei verotuksessa sovellettaisi. Osakevaihtoa koskeva säännös kuten muutkin EVL:n 52 a-f pykälistä löytyvät rakennejärjestelysäännökset (sulautuminen, jakautuminen, liiketoimintasiirto ja osakevaihto) on tarkoitettukin toteuttamaan verotuksen neutraalisuutta säännösten edellytykset täyttävissä rakennejärjestelyissä. Eli niiden soveltaminen on tarkoitettukin tuottamaan veroetua. Jos kuitenkin katsotaan, että järjestelyjen yksinomaisena tai yhtenä pääasiallisista tarkoituksista on ollut veron kiertäminen tai veron välttäminen, ei näitä säännöksiä verotuksessa sovelleta, vaikka säännösten muodolliset soveltamisedellytykset täyttyisivätkin.     

Tämän veron kiertämis- tai välttämistarkoituksen osalta etenkin osakevaihtojen yhteydessä usein viitataan verojärjestelmälle vieraan veroedun käsitteeseen. Järjestelylle tulisi olla verotuksesta riippumattomia liiketaloudellisia perusteita. Mikäli järjestelyssä esitetään syntyvän konkreettisia ja järjestelmälle vieraita veroetuja, on esitettyjä liiketaloudellisia perusteita punnittava sen selvittämiseksi, onko veron kiertämisen tai välttämisen katsottava olleen järjestelyn pääasiallisena tarkoituksena tai yhtenä pääasiallisista tarkoituksista.

Aina ei ole kovin selvää, mitkä järjestelyyn liittyvä veroedut ovat verojärjestelmälle tyypillisiä ja siten sallittuja veroetuja ja milloin taas on kyse järjestelmälle vieraasta veroedusta. Tähän rajanvetoon KHO:n tuore ratkaisu ottaa kantaa. Ratkaisussa viitattujen lain esitöiden mukaisesti veron välttämistarkoitukseen voi viitata esimerkiksi osakkeiden vaihdon jälkeen siirrossa saatujen osakkeiden nopea edelleen myynti. Ratkaisussa katsottiin kyseisen osakevaihdon olevan ”vain välivaihe järjestelyssä, jonka pääasiallisena tarkoituksena ei ole konsernin toiminnan kehittäminen rakennemuutoksen avulla vaan A Oy:n vaihto-omaisuuteen luettujen asunto-osakeyhtiöiden osakkeiden myyminen ja niiden hankintamenojen kasvattamisen muodossa kertyvän lopullisen veroedun kerryttäminen.”

Kyseisen tapauksen olosuhteissa KHO katsoi, että järjestelyssä syntyy konkreettinen ja verojärjestelmälle vieras veroetu. Kun lisäksi punnittiin sanottua veroetua suhteessa järjestelylle esitettyihin liiketaloudellisiin perusteisiin, katsoi KHO olevan ilmeistä, että järjestelyn yksinomaisena tai yhtenä pääasiallisista tarkoituksista on veron kiertäminen tai veron välttäminen.