Velallisen vastuu konkurssissa

Velallinen, joka ei kykene vastaamaan veloistaan, voidaan asettaa konkurssiin. Konkurssiin asettamisesta päättää tuomioistuin joko velallisen itsensä tai jonkun tämän velkojan hakemuksesta.

Konkurssi on velallisen kaikkia velkoja koskeva maksukyvyttömyysmenettely, jossa velallisen omaisuus käytetään konkurssisaatavien maksuun. Konkurssisaatavalla tarkoitetaan sellaista velalliselta olevaa saatavaa, jota koskeva velallisen sitoumus tai muu oikeusperuste on syntynyt ennen konkurssin alkamista.

Konkurssin tarkoituksen toteuttamiseksi velallisen omaisuus siirtyy konkurssin alkaessa velkojien määräysvaltaan. Käytännössä konkurssipesää hoitaa tuomioistuimen määräämä pesänhoitaja. Pesänhoitajan tehtävänä on muun muassa hoitaa konkurssipesään kuuluvaa omaisuutta, selvittää konkurssivelallisen velat ja varat sekä realisoida pesän omaisuus.

Velallisen myötävaikutus- ja tietojenantovelvollisuus

Velallisella on konkurssilakiin perustuva velvollisuus myötävaikuttaa siihen, että pesänhoitaja voi suorittaa hänelle kuuluvat tehtävät ja konkurssimenettely voidaan saattaa asianmukaisesti päätökseen. Velallisen on myös annettava pesänhoitajalle tämän tarvitsemat tiedot konkurssipesän hoitamista varten. Mikäli velallinen ei täytä myötävaikutus- ja/tai tietojenantovelvollisuuttaan, voidaan hänet pesänhoitajan käräjäoikeudelle tekemästä hakemuksesta velvoittaa täyttämään nämä velvollisuutensa sakon uhalla tai jopa määrätä vankeuteen.

Velallisen vastuu konkurssiveloista

Konkurssin kantavana ajatuksena on, että konkurssivelkojat saisivat suorituksen saatavilleen konkurssipesän varoista. Aina konkurssipesässä ei kuitenkaan ole varoja joko lainkaan tai riittävästi kaikkien velkojen maksamiseksi. Tällöin voi käydä niin, etteivät velkojat saa joko kokonaisuudessaan tai lainkaan suoritusta saatavilleen.

Osakeyhtiön konkurssissa itse yrittäjä ei lähtökohtaisesti ole vastuussa yhtiön veloista. Tällöin, mikäli velkojat eivät saa suoritustaan pesän varoista, velkojien on kirjattava konkurssisaatavansa luottotappioksi. Poikkeuksena pääsäännöstä kuitenkin on, jos yrittäjä on antanut henkilökohtaisen takauksen tai muun vakuuden osakeyhtiön veloista. Tällöin velkojalla on oikeus kääntyä konkurssitilanteessa yrittäjän puoleen ja vaatia tältä suoritusta konkurssisaatavalleen tämän antaman takauksen tai muun vakuuden perusteella.

Henkilöyhtiöiden konkurssissa taas velat, joita ei ole saatu maksettua kokonaisuudessaan konkurssipesän varoista, jäävät konkurssin päättymisenkin jälkeen kommandiittiyhtiön vastuunalaisten yhtiömiesten ja avoimen yhtiön yhtiömiesten harteille. Samoin käy yksityisen elinkeinonharjoittajan veloille. Tällöin velkojen maksuvelvollisuus jatkuu, kunnes velat on kokonaan maksettu tai ne vanhentuvat.

Velallisen rikosoikeudellinen vastuu

Konkurssipesän pesänhoitajalla on velvollisuus tehdä velallisen toiminnasta tutkintapyyntö poliisille, mikäli pesänhoitaja havaitsee, että velallisen toiminnassa on saatettu syyllistyä rikolliseen toimintaan. Velallinen on esimerkiksi voinut loukata velkojiensa oikeuksia ja etuja muun muassa hävittämällä omaisuuttaan tai luovuttamalla muutoin omaisuuttaan velkojiensa ulottumattomiin. Velallisyhtiön edustaja saattaa joutua vastuuseen myös kirjanpitorikoksesta, mikäli velallisen kirjanpito on puutteellista tai se on laiminlyöty.

Lopuksi

Vaikka velallisen määräysvalta yrityksessä päättyykin konkurssin alkamiseen, liittyy konkurssiin kuitenkin velvoitteita, jotka velallisen on täytettävä. Vastoin yleistä käsitystä, velallisyrittäjä voi joutua myös itse vastuuseen konkurssiveloista tai tilanteen niin vaatiessa jopa rikosoikeudelliseen vastuuseen toiminnastaan.

Hyvä yhteistyö konkurssivelallisen ja pesänhoitajan välillä on sujuvan pesänhoidon ja konkurssin nopean loppuunsaattamisen perusta.

Niina Uski