Hallitus antoi viime syksynä vuoden 2016 talousarvioesityksen yhteydessä esityksen laiksi verotuksen oikaisemisesta oma-aloitteisesti annettujen tietojen perusteella vuonna 2016 (32/2015 vp). Kaavaillun lain tarkoituksena oli, että luonnolliselle henkilölle ja kuolinpesälle annettaisiin mahdollisuus välttyä veropetosta koskevilta rikosoikeudellisilta seuraamuksilta, jos hän vuoden 2016 aikana ilmiantaisi itsensä veroviranomaisille ja ilmoittaisi verotuksestaan aikaisemmin puuttuneita tuloja. Yksi selkeä houkutin olisi tähän liittyen ollut myös se, että verokatujien nimet olisi voitu pitää verosalaisuuden piirissä kun taas rikosoikeudellisen vastuun yhteydessä nimet olisivat tulleet julki. Lain oli tarkoitus olla määrä-aikainen ja voimassa vain vuoden 2016. Lisäksi laki olisi koskenut pelkästään tuloverolain mukaan verotettavia tuloja sekä perintö- ja lahjaverolain mukaan verotettavia varoja. Verokatujille olisi kuitenkin määrätty hallinnollisena sanktiona veronkorotus ilmoittamisvelvollisuuden laiminlyönnin johdosta.

Kimmokkeena lakiesityksen luonnostelulle toimi kansainvälinen kehitys kohti veropaon ja veronkierron entistä tehokkaampaa torjuntaa. Ajatus oli, että tällainen mahdollisuus kannustaisi verovelvollisia oma-aloitteisesti ilmoittamaan verotuksestaan aiemmin puuttuneet tiedot. Mallia katsottiin myös naapurimaa Ruotsista, jossa kyseinen järjestelmä on ollut käytössä jo useamman vuoden ja sillä on saatu hyviä tuloksia. Tehokkaan katumisen avulla olisi siis voitu lisätä valtion verotuloja hallinnollisesti kevyellä menetelmällä ja näin ohjata edes osa muuten veroparatiiseihin ohjautuvista tuloista Suomen verotusvallan alle. Lakiesitykselle riitti alusta asti kritisoijia, jotka perustelivat kantaansa lähinnä sillä, että verokatujilta olisi poistettu rikosoikeudellinen vastuu kokonaisuudessaan. Tämän ei voitu katsoa olevan tarkoituksenmukainen ”palkinto” henkilöille, jotka ovat tietoisesti laiminlyöneet ilmoittamisvelvollisuuden verotuksessaan. Hallitus päätyikin lopulta peruuttamaan esityksensä vain pari kuukautta myöhemmin.

Verohallinto informoi asiakkaitaan esityksen peruuntumisesta ja siitä, että lakiesityksen peruuntumisen johdosta tapaukset, joissa verovelvollinen ilmoittaa Verohallinnolle toimitetusta verotuksesta puuttuneita tuloja ja varoja, käsitellään voimassa olevan lain mukaisesti normaalissa järjestyksessä. Tämänhetkisten tietojen mukaan verokatujia on ehtinyt ilmoittautua noin sata. Tällä hetkellä ei ole kuitenkaan vielä päästy yhteisymmärrykseen siitä, miten näiden sadan verokatujan tapaukset tullaan selvittämään. Verohallinto on kyllä jo ilmoittanut, että sen tulee asiassa noudattaa lakia ja tästä syystä verokatujia ei voida kokonaan armahtaa. Lain lähtökohta on kuitenkin se, että rikosilmoitus tehdään vain vakavammista teoista ja laiminlyönneistä. Lievemmissä tapauksissa rikosilmoitusta ei tehdä, mutta veronkorotus on silti mahdollinen. Tapauksia ratkaistaessa tullaan varmasti ottamaan lieventävänä seikkana huomioon se, että verovelvollinen on itse auttanut asian selvittämisessä, mutta sille, että verovelvolliset ovat tulkinneet tulevaa lainsäädäntöä väärin ja tästä johtuen paljastaneet omat veropiilonsa, voidaan tuskin antaa tapauksia ratkaistaessa painoarvoa. Epäselvää siis on, selviävätkö verokatujat tässä pelkillä mätkyillä vai joudutaanko tapauksia viemään oikeuteen.

Annika Falbén