Virheellinen hankintapäätös – onko mitään tehtävissä?

Milla Forsman

Blogit

28.08.2018

Virheellinen hankintapäätös – onko mitään tehtävissä?

Onko yrityksesi ollut mukana hankintamenettelyssä, jossa epäilet rikotun hankintalain säännöksiä? Tai rasittaako hankintamenettelyä mielestäsi räikeät puutteet ja virheet? Onko mitään tehtävissä, kun hankintayksikkö on antanut päätöksensä hankinta-asiassa ja toimittanut sen tiedoksi asianosaisille? Onko tällöin ainoana vaihtoehtona katkerana hyväksyä päätös ja odotella seuraavaa sopivaa tarjouspyyntöä?

Ei hätää – hankintamenettelyyn osallistuneella yrityksellä on käytössään erilaisia oikeussuojakeinoja, joiden turvin puuttua hankintamenettelyssä ilmenneisiin rikkomuksiin. Olipa kyse sitten kansallisesta tai EU-kynnysarvot ylittävästä hankinnasta, yritys voi hakea muutosta virheellisenä pitämäänsä hankintapäätökseen. Pääsäännön mukaan yrityksen valittavana olevat vaihtoehdot ovat seuraavat: hankintayksikölle tehtävä hankintaoikaisuvaatimus, markkinaoikeudelle tehtävä markkinaoikeusvalitus tai molemmat edellä mainitut toimenpiteet yhtäaikaisesti. Pienhankintojen osalta muutoksenhakuvalikoima on suppeampi. Jos kyse on kansallisen kynnysarvon alittavista hankinnoista eli pienhankinnoista ei valitusoikeutta markkinaoikeuteen ole. Tällöin ainoana muutoksenhakukeinona on hankintayksikölle tehtävä hankintaoikaisuvaatimus tai edellytysten täyttyessä oikaisuvaatimus kuntalain perusteella.

Asianosaisen tulee 14 päivän kuluessa hankintapäätöksen tai muun hankintamenettelyssä tehdyn ratkaisun tiedoksisaannista esittää hankintayksikölle vaatimus korjata hankintamenettelyssä tapahtunut virhe. Hankintayksikkö voi myös oma-aloitteisesti ryhtyä toimenpiteisiin virheen korjaamiseksi poistamalla virheellisen päätöksensä tai peruuttamalla muun hankintamenettelyssä tehdyn ratkaisun sekä ratkaisemalla asian uudelleen. Tällöin puhutaan hankintaoikaisusta. Hankintalain mukaan hankintaoikaisun tekeminen edellyttää, että hankintayksikön päätös tai toimenpide perustuu lain soveltamisessa tapahtuneeseen virheeseen tai että asiassa on hankintapäätöksen tekemisen jälkeen ilmennyt sellaista uutta tietoa, joka voi vaikuttaa päätökseen, ratkaisuun tai hankintasopimuksen tekemisen edellytyksiin. Hankintaoikaisun käyttämiseen turvaudutaankin tyypillisimmin tilanteissa, jossa tarjousten vertailuperustetta on hankintamenettelyn aikana sovellettu virheellisesti tai hankinta-asian käsittelyyn on osallistunut henkilöitä, joita rasittaa esteellisyys.

Katsoessaan hankintalainsäädäntöä rikotun tarjouskilpailuun osallistunut ehdokas tai tarjoaja voi tehdä valituksen markkinaoikeudelle. Valitusoikeus on sillä, jota asiaa koskee eli edellytyksenä valituksen jättämiselle ei ole, että yritys olisi tosiasiallisesti toimittanut tarjouksen hankintayksikölle muutoksenhaun kohteena olevassa kilpailutuksessa. Tarjouksen jättäminen voi nimittäin estyä tilanteessa, jossa tarjouspyynnön sisältää yrityksen näkökulmasta syrjiviä vaatimuksia. Valittajana on näin ollen tyypillisesti alalla toimiva yrittäjä, joka on osallistunut tarjouskilpailuun tai jonka osallistuminen tarjouskilpailuun on estynyt hankintayksiköstä johtuvasta syystä.

Valitus tulee toimittaa markkinaoikeudelle pääsääntöisesti 14 päivän kuluessa siitä, kun asianosainen on saanut tiedon hankintayksikön päätöksestä valitusosoituksineen. Jos hankintapäätös tai valitusosoitus on sisältänyt olennaisia puutteita, valitus voidaan kuitenkin toimittaa markkinaoikeudelle kuuden kuukauden kuluessa.  Se, että hankintayksikkö ja hankintayksikön valitsema tarjoaja ovat allekirjoittaneet hankintasopimuksen, ei estä valituksen tekemistä ja sen käsittelyä.

Vuonna 2017 voimaan tulleessa hankintalain uudistuksessa lakiin lisättiin uudet säännökset hankintalain valvonnasta. Yleinen hankintojen valvontatehtävä määrättiin Kilpailu- ja kuluttajavirastolle.  Muutosten myötä toteutettiin kansallisesti EU:n hankintadirektiivin asettamat vaatimukset ja tuoreahkon säännöstön myötä jokainen, joka katsoo hankintayksikön menetelleen hankintalain vastaisesti, voi tehdä Kilpailu- ja kuluttajavirastolle toimenpidepyynnön menettelyn lainmukaisuuden selvittämiseksi. Lisäksi viraston tulee valvontatehtävänsä nojalla puuttua sellaisiin suorahankintoihin, jotka on tehty ilman hankintalaissa säädettyä perustetta, sekä muihin merkittäviin, selvästi syrjiviin ja virheellisiin hankintoihin.

 Edellä mainittujen oikeussuojakeinojen käyttäminen vaatii monissa tilanteissa hankintalainsäädännön syvempää tuntemusta. Usein käytännön kokemus muutoksenhakuprosesseista hankinta-asioissa nousee arvoon arvaamattomaan. Niin valitus markkinaoikeudelle kuin toimenpidepyyntö Kilpailu- ja kuluttajavirastoon vaativat poikkeuksetta tuekseen kattavia perusteluja ja argumentointia. Monissa tilanteissa on kustannustehokkainta kääntyä asiantuntijan puoleen vähintään sen arvioimiseksi, antaako kyseessä oleva hankintamenettely tai -päätös aiheen turvautua muutoksenhakukeinoihin. Autan Sinun yritystäsi mielelläni julkisia hankintoja koskevissa asioissa!