Siirry sisältöön

Voidaanko yhdessä sovittua sopimussakkoa sovitella?

27.04.2017

Kaupallisissa sopimuksissa paljon käytetty ja hyväksi havaittu keino sanktioida sopimusrikkomusta on sopimussakko. Sopimussakko voi toimia kokonaisuudessaan tai osittain vahingonkorvauksena sopimusrikkomuksesta kärsineelle osapuolelle. Vähintään yhtä tärkeä käyttötarkoitus kuitenkin on rikkomusten ennaltaehkäisy.

Sopimussakko määritellään useimmiten rahasummana, jonka rikkonut osapuoli joutuu maksamaan rikkomuksesta kärsineelle osapuolelle. Sillä ei tarvitse olla mitään suhdetta todellisen vahingon määrään. Sitä käytetäänkin juuri siksi, että vahingon määrän näyttäminen usein on kiusallisen vaikeaa, vaikka helposti ymmärrettävä tosiseikka onkin, että vahinkoa varmasti syntyy.

Voidaanko yritysten keskenään sopimaa sopimussakkoa sovitella? Oikeuskäytäntöä on varsin vähän ja osa tapauksistakin koskee yksityishenkilöitä. Lähtökohta on vahvasti sillä puolella, että sovittelu ei onnistu. Koska sopimussakon ja todellisen vahingon määrä eivät lähtökohtaisesti ole tekemisissä keskenään, ei sovittelu ole mahdollista. Teoriassa kuitenkin oikeustoimilain kohtuullistamispykälät voisivat olla sovellettavissa, mutta tuolloin olosuhteiden täytyy olla jotenkin aivan erityisiä. Kun vielä ottaa huomioon sen, että kaksi yritystä arvioidaan keskenään olevan tasavertaisessa sopimussuhteessa ilman, että kumpaakaan osapuolta suojataan, on sovittelu käytännössä lähes mahdotonta. Eräässä alkavassa oikeudenkäynnissä näin on nyt kuitenkin tehty. Mielenkiintoista nähdä, mitä tuomiossa aikanaan lukee.  


Aiheeseen liittyvät julkaisut