Ylioppilastutkintoa koskeva lainsäädäntö uudistuu

Larissa Salo

Blogit

03.05.2019

Taas on se aika vuodesta, kun ylioppilastutkintoa suorittavat kokelaat jännittävät ylioppilastuloksiaan. Nuorten stressistä kirjoituksiin ja jatko-opintoihin liittyen on kirjoitettu paljon. Yhtenä syynä tähän on, että korkeakoulut ovat yhdessä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa linjanneet, että vuoteen 2020 mennessä nykyistä merkittävämpi osa korkeakouluopiskelijoista valitaan todistusvalinnalla ja todistusvalinnalla täytettävistä paikoista valtaosa varataan ensimmäistä opiskelupaikkaa hakeville. Ylioppilastodistuksen painoarvo jatkokoulutukseen hakeuduttaessa kasvaa edelleen, kun todistusvalinnasta on tarkoitus tulla pääasiallinen väylä korkeakoulutukseen, ja samalla lukiolaisnuorten kokeman uupumuksen pelätään lisääntyvän.

Opetus- ja kulttuuriministeriön asettama työryhmä ryhtyi vuonna 2016 mm. pohtimaan keinoja nuorten stressin lievittämiseksi ja oikeusturvan takaamiseksi. Lukiokoulutusta koskevan lainsäädäntö ei vastannut perustuslaillisia vaatimuksia yksilön oikeuksien ja velvollisuuksien osalta ja lainsäädäntö on osittain ollut vanhentunutta erityisesti nopean teknologisen kehityksen takia.

Uusi laki ylioppilastutkinnosta astuu voimaan 1.8.2019. Yksi ylioppilaiden oikeusturvan kannalta merkittävimmistä muutoksista uudessa laissa liittyy ylioppilaskokeiden uusimiseen. Voimassa olevan lainsäädännön mukaan hyväksytyn kokeen saa uusia vain yhden kerran. Uuden lain mukaan hyväksytyn kokeen saa uusia rajoituksetta. Lisäksi hylätyn kokeen saa uuden lain mukaan uusia kolme kertaa tutkinnon suorittamisen aikana. Tutkinnon suorittanut henkilö saa uusia hylätyn kokeen rajoituksetta.

Tutkinto tulee suorittaa pääsääntöisesti enintään kolmena peräkkäisenä tutkintokertana. Myös suorittamisajan pidentämisen edellytykset muuttuvat. Sairastuminen, ulkomailla tapahtuva päätoiminen opiskelu tai muu niihin rinnastettava painava syy voivat antaa kokelaalle mahdollisuuden jatkaa tutkinnon suorittamista enimmäisajan päättymistä seuraavana tutkintokertana.

Eli ei huolta, vaikka ylioppilastutkinnon kokeet eivät menisikään ihan toivotulla tavalla. Uusimisen lisäksi tutkinnon täydentäminen on mahdollista ylioppilastutkinnon suorittamisen jälkeenkin, eikä korkeakoulupaikka jää yhdestä epäonnisesta tutkintokerrasta kiinni.