Yrittäjä, maksaisitko työntekijän työttömyyskassamaksun?

Edelle

Blogit

15.05.2018

Yrittäjä, maksaisitko työntekijän työttömyyskassamaksun?

Suomen Yrittäjät kannustaa jäsenyrityksiään harkitsemaan henkilökuntansa työttömyyskassan jäsenmaksun maksamista liitoista riippumattomaan työttömyyskassaan. Mistä tässä olikaan kysymys?

Suomessa on vallalla kaksi varsin yleistä virheellistä olettamaa koskien ansiosidonnaista päivärahaa: 1) ansiosidonnaisen päivärahan saa vain kuulumalla ammattiliittoon ja 2) ansiosidonnaista päivärahaa maksavat ammattiliitot tai työttömyyskassat. Kumpikaan ei pidä paikkaansa.

Ansiosidonnaisen päivärahan maksavat 94,5 % osuudella työnantaja sekä kaikki työntekijät riippumatta siitä, kuuluvatko he ammattiliittoon tai työttömyyskassaan. Ansiosidonnainen päiväraha rahoitetaan siten, että valtio maksaa siitä peruspäivärahaa vastaavan määrän, työttömyyskassa 5,5 % ja muun osan ansioturvamenoista maksaa Työttömyysvakuutusrahasto.

Työttömyysvakuutusrahastoon meistä jokainen maksaa palkan yhteydessä vuonna 2018 1,9 % palkasta ja jokainen työnantaja vähintään 0,65 % palkkasummasta ja vähänkään suuremmat työnantajat 2,6 % palkkasummasta.

Peruspäivärahan määrä on noin 700 euroa kuukaudessa. Maksamalla kassan jäsenmaksua noin satasen vuodessa saa merkittävästi paremman työttömyysturvan, jonka määrä vaihtelee 50-90 % välillä ansiotuloista. Esimerkiksi 3700 euron kuukausituloilla ansiosidonnainen päiväraha on 1 859,54 euroa ja ero peruspäivärahaan on 1.130,54 euroa. Työttömyyskassa rahoittaa tässä tapauksessa ansiosidonnaisesta päivärahasta noin sata euroa. On selvää, että yksityiseen talouteen tällä on suuri vaikutus. 

Kun työssäkäyvistä 15 % ei kuulu työttömyyskassaan, maksavat he työttömyysvakuutusmaksua ilman mahdollisuutta saada työttömyysvakuutusta. Kun työssäkäyviä suomalaisia on noin 2,5 miljoonaa, tarkoittaa se, että lähes 400.000 suomalaista maksaa työttömyysvakuutusmaksuja ilman mahdollisuutta nauttia ansiosidonnaisesta työttömyyspäivärahasta. Vai olisiko se reilua, jos maksetusta kotivakuutuksesta saisi vakuutuskorvausta vain, jos olisi ostanut lisäksi henkivakuutuksen?  

On ilmeistä, että järjestelmä ei tässä kohdin ole onnistunut. Epäreiluuden lisäksi tämän hetkinen järjestelmä tarkoittaa moninkertaista byrokratiaa työttömyysetuuksien järjestämiseksi. Selvästi reilumpi ja vähemmän byrokratiaa vaativa järjestelmä olisi tietenkin se, että kaikille järjestettäisiin samanlainen työttömyysturva riippumatta siitä, onko ostanut lisävakuutusta työttömyyskassalta.  

Suomen Yrittäjät haluavat puheenjohtaja Mikael Pentikäisen mukaan puuttua tällä tempauksella siihen, että mahdollisimman moni työntekijä olisi työttömyysvakuutuksen piirissä, mikä lisäisi turvallisuutta muutostilanteisiin. Lisäksi Suomen Yrittäjät haluavat nostaa esille sen, että väittämä siitä, että ansiosidonnaisen päivärahan saa vain kuulumalla ammattiliittoon, ei pidä paikkaansa. Pentikäisen mukaan ammattiliitot käyttävät ja jopa vahvistavat tätä olettamaa markkinoinnissaan, mikä on väärin. Ammattiliitoille onkin edullista esittää alussa esitettyjä väittämiä, kun luonnollisesti se sataa ammattiliittojen jäsenlaariin. Suomen Yrittäjät ovatkin sen vuoksi kannustaneet jäseniään maksamaan ammattiliitoista riippumattoman Yleisen työttömyyskassa YTK:n jäsenmaksun maksamista.

Omalla työpöydälläni ammattiliittojen toiminta näkyy erityisesti työoikeusriidoissa ja muissa työsuhdekysymyksissä, joissa avustan pääsääntöisesti työnantajia. Ammattiliittojen työsuhdeneuvonta onkin tärkeä etu työntekijälle tilanteessa, jossa työsuhteeseen liittyvät kysymykset ovat epäselviä. Sen työntekijä saa vain maksamalla ammattiliiton jäsenmaksua ja kassaan kuuluvilla etua ei ole. Ammattiliiton jäsenmaksun maksaneen työntekijän tärkein etu onkin työsuhdeneuvonta ja työriitojen kattava oikeusturva. On tärkeää, että vaaka, jossa ovat työntekijän ja työnantajan edut, on tasapainossa. Demarit esittivät oikeusapua työnantajille työsuhdekysymyksiin. Työntekijäpuolen ammattiliittojen työsuhdeneuvonta on usein varsin mustavalkoista. Ehkäpä ammattiliitoista erillinen työsuhdeneuvonta olisi paikallaan myös työntekijöille?