Yrityssaneerauksen väärinkäyttö

Matti Kökkö

Blogit

28.01.2022

Yrityssaneeraushakemuksen eräs oikeusvaikutuksista on se, että vireillä olevaa tai vireille tulevaa konkurssihakemusta ei tuomioistuimessa saada ratkaista ennen kuin yrityssaneeraushakemuksen johdosta on annettu päätös siitä, alkaako saneerausmenettely vai ei. Jos saneerausmenettely päätetään aloittaa, konkurssihakemuksen käsittely on edelleen jäissä siihen asti, kunnes saneerausohjelma vahvistetaan. Tämä sääntely on antanut mahdollisuuden pitkittää sellaisten yritysten elinkaarta, joiden maksukyvyttömyyttä ei tosiasiassa voida yrityssaneerauksella poistaa. Tämän mahdollisuuden ovat kokeneet ongelmalliseksi erityisesti sellaiset velkojat, joiden saatavat kasvavat ajan kulumisen myötä ilman mitään velkojan luottopäätöstä. Kysymys on erityisesti veroista ja lakisääteisistä vakuutusmaksuista.

Konkurssiasiamiehen toimisto julkaisi viime vuonna tutkijatohtori Anssi Kärjen laatiman selvitysraportin viivyttelyluonteisista yrityssaneerauksista.

Tutkimus tehtiin analysoimalla sellaisten konkurssimenettelyjen aineistoja, joita edelsi yrityssaneeraushakemus tai -menettely. Lisäksi toteutettiin kyselytutkimus yrityssaneerausten parissa toimivien eri ammattiryhmien henkilöille.

Konkurssipesien aineistoanalyysin perusteella yrityssaneeraushakemuksella tai -menettelyllä oli saatu viivytettyä konkurssia noin 6–7 kuukautta. Valtaosassa tapauksissa oli tapahtunut väärinkäytöksiä jo ennen yrityssaneeraukseen hakeutumista. Yrityssaneeraukseen hakeutumisen ja konkurssiin asettamisen välisenä aikana tarkasteltavien yritysten varallisuus väheni keskimäärin 56.000 euroa ja havaittujen lainvastaisten oikeustoimien arvioitu keskiarvo oli noin 220.000 euroa.

Kyselytutkimuksen perusteella tyypillisiä seikkoja viivyttelyluonteisissa hakemuksissa olivat määräajanpidennykset ja heikko saneerausennuste. Moni vastaaja korosti kuitenkin myös yrittäjän rehellisyyttä katsoen viivyttelyn tarkoituksena olleen yrityksen pelastamisen. Toisaalta yleisenä nähtiin myös omaa etua tavoitteleva keinotteluluonteinen toiminta. Valtaosa vastaajista oli sitä mieltä, että viivyttelyyn tulisi puuttua nykyistä aiemmin ja yli puolet vastaajista katsoi myös, että saneerausselvittäjälle tulisi asettaa rikosilmoitusvelvollisuus.

Tutkimustulokset eivät yllätä. Niin kauan kuin yrityssaneerausmenettely on ollut mahdollinen, on nähty myös toimintaa, jossa toivottomia tapauksia haetaan yrityssaneeraukseen ja pahimmillaan saneerausmenettelyjä jopa alkaa ilman realistisia edellytyksiä maksukyvyttömyyden poistamiseen. Asialla on tietenkin monta puolta. Lähtökohtaisesti pitää aina olla olemassa mahdollisuus hakeutua saneerausmenettelyyn ja usein velallinen ja velkojat ovat perustellusti eri mieltä siitä, onko kyseessä jatkamiskelpoinen yritystoiminta. Parasta olisi, että tuomioistuinlaitos pystyisi hyvin nopeasti tekemään hylkäävän päätöksen selvästi keinotteluluonteisissa hakemuksissa. Myös velkojien aktiivisuudella on merkitystä.