Yrityssaneerausta koskeva lainsäädäntö uudistuu

Tervetuloa aikamatkalle! Kiinnittäkää turvavyöt sekä valmistautukaa kuuntelemaan historian havinaa: palataan hetkeksi siihen, mistä yrityssaneerausta koskeva lainsäädäntö sai alkunsa. On vuosi 1990 ja Suomea kurittaa taantuma. Tähän ratkaisuna yritettiin devalvoida markkaa, mutta se ei valitettavasti onnistunut ja taantuma syveni lamaksi. Laman seurauksena yritysten konkurssien määrä nousi voimakkaasti, ja niiden kaatuminen sekä heikko taloustilanne aiheuttivat jopa puolen miljoonan ihmisen suurtyöttömyyden.

Laki yrityksen saneerauksesta kaikessa komeudessaan säädettiinkin juuri 1990-luvun lamavuosina ja se tuli voimaan 8.2.1993. Lakia yrityksen saneerauksesta – tuttavallisemmin yrityssaneerauslaki – muutettiin edellisen kerran vuonna 2022 ja nyt on taas aika ravistella tätä uusilla muutoksilla. Lakiuudistuksen muutokset saatetaan voimaan 1.6.2023 ja sen tarkoituksena on sujuvoittaa ja yksinkertaistaa saneerausmenettelyä sekä ehkäistä saneerausmenettelyyn liittyviä väärinkäytöksiä.

Saneerausmenettelyä helpotetaan siten, että niin sanottua taloudellista perusselvitystä ei enää laadita erillisenä asiakirjana tuomioistuimen asettamaan määräpäivään mennessä. Lakimuutoksen myötä selvittäjän tulee kuukauden kuluessa menettelyn alkamisesta toimittaa velkojille hakemukseen nähden olennaiset uudet tai poikkeavat tiedot velallisen taloudellisesta tilanteesta ja taloudellisten vaikeuksien syistä sekä arvio yritystoiminnan elinkelpoisuudesta ja tervehdyttämiskeinoista sekä menettelyn jatkamisen kannalta merkittävistä seikoista. Tämän muutoksen tarkoituksena on keventää sekä jouduttaa saneerausmenettelyä.

Velkojilla on myös oleellinen rooli yrityssaneerausmenettelyssä. Velkojien tulee toimittaa ilmoitus saatavistaan selvittäjälle tuomioistuimen asettamassa määräajassa. Lakiuudistuksella tehostetaan tätä menettelyä siten, että tilanteessa, jossa velkoja ilmoittaa saatavansa selvittäjälle vasta tuomioistuimen asettaman määräajan jälkeen, kyseiselle velkojalle saneerausohjelman mukaan muutoin tulevasta suorituksesta tulee jatkossa tehdä saneerausohjelmassa vähennys, jonka suuruus vastaisi jälkivalvontamaksua konkurssissa.

Lakimuutoksella kevennetään saneerausohjelman nopeaa vahvistamista koskevaa enemmistövaatimusta. Jatkossa ohjelman nopea vahvistaminen edellyttää suostumusta velkojilta, joiden saatavat muodostavat aikaisemman 80 prosentin sijaan vähintään 70 prosenttia velkojien saatavien kokonaismäärästä, ja jokaiselta sellaiselta velkojalta, jonka saatavan määrä on 5 prosentin sijaan vähintään 10 prosenttia velkojien saatavien kokonaismäärästä. Vaihtoehtoisesti silloin, kun velallisen tulee ohjelman mukaan maksaa kunkin velkojan saatavasta vähintään 25 prosenttia viimeistään vuoden kuluessa ohjelman vahvistamisesta, ohjelman nopea vahvistaminen edellyttäisi suostumusta velkojilta, joiden saatavat muodostavat vähintään 60 prosenttia velkojien saatavien kokonaismäärästä, ja jokaiselta sellaiselta velkojalta, jonka saatavan määrä on vähintään 10 prosenttia velkojien saatavien kokonaismäärästä.

Lakimuutoksella laajennetaan myös velallisen oikeutta vetäytyä sopimuksistaan saneerausmenettelyn alkamisen vuoksi. Jatkossa velallinen voisi selvittäjän suostumuksella vetäytyä sellaisesta ennen saneerausmenettelyn alkamista tehdystä sopimuksesta, jolla velallinen on sitoutunut muuhun kuin rahasuoritukseen ja josta vetäytyminen on saneerauksen toteuttamisedellytysten turvaamiseksi välttämätöntä. Tämän lisäksi takaisinsaantikanteiden ja nostamisen määräaikaa pidennetään kuudesta kuukaudesta vuoteen. Velallisen haltuun palauttamisen sijaan takaisinsaatuja varoja tulee jatkossa säilyttää erillään velallisen muista varoista.

Saneerausmenettelyyn liittyvien väärinkäytösten ehkäisemiseksi lainsäädäntöä muutetaan siten, että samanaikaisesti vireillä olevien konkurssi- ja yrityssaneeraushakemusten käsittely- ja ratkaisujärjestystä selvennettäisiin niin, että samanaikaisesti vireillä olevia hakemuksia olisi käsiteltävä rinnakkain ratkaisukypsäksi asti. Lisäksi tilanne, jossa konkurssi- ja yrityssaneeraushakemukset ovat vireillä samanaikaisesti, rinnastettaisiin jatkossa riitautettuun hakemusasiaan, jolloin velallisen oikeudenkäyntiavustajaan tai -asiamieheen soveltuisivat korotetut kelpoisuusvaatimukset eli hänen tulisi käytännössä olla asianajaja, julkinen oikeusavustaja, luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja, yritykseen työsuhteessa oleva oikeustieteen ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanut henkilö taikka tietyin edellytyksin viranomainen. Lisäksi uudistuksessa laajennetaan konkurssin viivästyttämiseksi vireille pantavien saneeraushakemusten torjumiseksi vahingonkorvausvelvollisuutta siten, että vahingonkorvausvelvollisuus koskee jatkossa myös hakemuksen vireillepanijan avustajaa tai asiamiestä.

Jos yrityssaneerausmenettelyyn liittyvät koukerot mietityttävät, niin juristimme antavat mielellään apua näiden kysymysten pohdinnassa!

Otto Haapala