Pandemian aiheuttamat talousvaikeudet ja konkurssi
Olemme viime kuukaudet eläneet täysin poikkeuksellisia aikoja, joihin nykyaikainen yhteiskunta ei ole voinut tai edes osannut varautua etukäteen. Koronapandemian vaikutukset ovat konkreettisella tavalla iskeneet niin ihmisten arkeen kuin talouteenkin. Korona on vaikuttanut yritystoimintaan monilla aloilla ja pandemiasta johtuvat talousvaikutukset tulevat rajoitusten osittaisesta purkamisesta huolimatta lähikuukausina olemaan yhä raskaampia monille yrityksille. Monen tähän asti vakavaraisen ja kestävällä pohjalla toimineen yrityksen tulot ovat viime kuukausina tyrehtyneet kokonaan tai ainakin suurelta osin koronan leviämisen ehkäisemiseksi määrättyjen tai ohjeistettujen rajoitusten vuoksi.
Valtio on jo laajalti päättänyt tukitoimista eri alojen yrityksille, joiden toimintaedellytykset ovat heikentyneet pandemian vuoksi. Tukitoimet eivät kuitenkaan sovellu kaikille yrityksille ja toisaalta ne eivät myöskään välttämättä ehdi yritysten avuksi riittävän nopeasti tai riittävässä laajuudessa. Synkimmissä arvioissa on ennustettu laajaa konkurssiaaltoa tulevaksi, vaikka konkurssitilastoja onkin toistaiseksi yritetty pitää kurissa jopa kieltämällä velkojia hakemasta pahasti velkaantuneita yrityksiä konkurssiin. Huhtikuun lopulla eduskunta on hyväksynyt konkurssilakiin väliaikaisen muutoksen, joilla velkojien konkurssihakemuksia rajoitetaan lokakuun 2020 loppuun saakka.
Suuret institutionaaliset velkojatahot ovat julkisesti ilmoittaneet vahvasta tuesta talousahdingossa oleville yrityksille. Pankit ovat ilmoittaneet tilapäisiin maksuvaikeuksiin joutuneiden yritysten luotottamisesta sekä mahdollistaneet neuvottelut lainojen ja luottojen maksujen uudelleen järjestämisestä poikkeustilan aikana. Myös verohallinto ja työeläkevakuutusyhtiöt ovat mm. ilmoittaneet helpotuksista viivästyssanktioiden osalta tai maksuaikojen viivästyskorottomasta pidentämisestä.
Väistämättömien konkurssien välttäminen edellyttää nyt poikkeuksellisia keinoja myös tavallisilta velkojilta. Vaikka rajoituksia jo hiljalleen puretaan ja kevennetään, ei yhteiskunta palaudu kovin nopeasti pandemiaa edeltävään aikaan, eikä liiketoimintaa kyetä vain jatkamaan siitä, mihin se ennen pandemiaa jäi. Todennäköistä on jopa, että paluuta pandemiaa edeltävään aikaan ei kaikilta osin enää ole, vaan maailma on muuttunut pysyvästi. Velallisen ja velkojan on mahdollisuuksien mukaan haettava ratkaisuja yhdessä esim. sopimalla maksujärjestelyistä, lyhennysvapaista tai maksuaikajoustoista. Velallisten on ensiarvoisen tärkeää olla yhteydessä velkojiin jo huomattavasti ennen kuin tilanne on kriisiytynyt ja yrityksen käyttövarat kokonaan huvenneet, jotta järjestelyjä on yhä mahdollista tehdä.
Konkurssi harvoin on myöskään velkojan kannalta paras vaihtoehto, koska jako-osuudet jäävät usein varsin vähäisiksi. Liikekumppaneiden, asiakkaiden tai vuokralaisten konkurssit voivat lisäksi vaikeuttaa myös omaa toimintaa haastavassa taloudellisessa tilanteessa, jonka kestosta ei kukaan vielä osaa varmuudella sanoa mitään. Velkojilta tämä erityistilanne vaatii siis joustoja ja kylmäpäisyyttä perintäkäytännöissä, mutta samalla vaakakupin toisella puolella painaa velvollisuus huolehtia oman yrityksen vakavaraisuudesta ja toimintamahdollisuuksista yli vaikean ajan.
Vaikka pandemian vuoksi on tarpeen ryhtyä erityistoimiin ja osittain niihin on jo ryhdyttykin, on syytä muistaa, että konkurssin pitkittäminen ei aina ole oikea ratkaisu. Tilanteessa, jossa konkurssiin asettamisen edellytykset olivat olemassa jo ennen tai koronapandemiasta riippumatta, konkurssiin hakeutumista ei ole syytä pitkittää poikkeustilan vuoksi. Myös mikäli on muutoin selvää, ettei yrityksellä ei ole jatkamisen edellytyksiä tilanteen normalisoituessakaan, on konkurssi tällöin oikea ratkaisu.
Toimistomme asianajajat ja muut juristit neuvovat mielellään sekä yrityksiä että velkojia eri vaihtoehtojen punninnassa ja ratkaisuvaihtoehtojen pohdinnassa.
Julkaistu 20.4.2020
Päivitetty 11.5.2020