Hallitusohjelmassa merkittäviä muutoksia työlainsäädäntöön

Juhani Ekuri

Artikkelit Työoikeus

02.10.2023

Petteri Orpon hallituksen hallitusohjelman mukaan Suomen työmarkkinoita kehitetään joustavampaan suuntaan työllisyyden, talouskasvun, kilpailukyvyn ja tuottavuuden kehityksen tukemiseksi.

JJulkisuudessa laajasti esillä olleiden lakko-oikeuteen puuttumisen ja sairausajan palkan karenssin asettamisen lisäksi keinoina ovat hallitusohjelman mukaan paikallisen sopimisen lisääminen ja työllistämisen esteiden purkaminen. Tässä artikkelissa käydään läpi keskeisiä muutoksia.

Paikallista sopimista lisättäisiin
Nykytilanteessa järjestäytymättömät työnantajat eivät voi muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta poiketa työsopimuslain, työaikalain ja vuosilomalain säännöksistä edes yleissitovan työehtosopimuksen nojalla, mikäli työehtosopimuksessa on edellytetty, että poikkeamisesta sovitaan paikallisella sopimuksella. Mikäli hallituksen kaavailemat muutokset toteutuvat, jatkossa nämä järjestäytymättömiä työnantajien koskevat paikallisen sopimisen kiellot poistettaisiin.

Paikallinen sopiminen mahdollistettaisiin jatkossa yritystasolla niin, että sopijana voi olla luottamusmies, luottamusvaltuutettu, muu henkilöstön valitsema edustaja tai koko henkilöstö. Nykyisin työehtosopimukset rajaavat sitä, mikä taho voi toimia työntekijöiden edustajana paikallisia sopimuksia tehtäessä.

Lisäksi mahdollistettaisiin yrityskohtaisen työehtosopimuksen tekeminen ilman nykyisin voimassa olevaa vaatimusta sopimuksen valtakunnallisuudesta. Tällaisen työehtosopimuksen toisena osapuolena tulisi kuitenkin olla joko työntekijöiden valtakunnallinen yhdistys tai siihen kuuluva työntekijöiden yhdistys.

On todennäköistä, että muutosten toteutuessa paikallisten sopimusten määrä lisääntyisi ainakin jonkin verran, kun myös järjestäytymättömät yritykset voisivat laajemmin sopia paikallisilla sopimuksilla asioista henkilöstönsä kanssa.

Työntekijöiden ottamista ja vähentämistä joustavoitettaisiin
Jatkossa määräaikaisen työsopimuksen voisi tehdä vuodeksi ilman erityistä perustetta. Hallitusohjelman mukaan samalla lainsäädännössä kuitenkin varmistettaisiin, ettei muutos lisää työsopimusten perusteetonta ketjuttamista.

Nykyisin määräaikaisen työsopimuksen tekeminen edellyttää perusteltua syytä, kuten sijaisuutta tai työn projekti- tai kausiluontoisuutta. Muutos olisi siis teoriassa varsin merkittävä. Käytännössä määräaikaisen työsopimuksen käyttöalan laajenemiseen jatkossa vaikuttaisi kuitenkin vahvasti se, miten hallitusohjelman kirjaus työsopimusten perusteettoman ketjuttamisen estämisestä toteutettaisiin. Tässä vaiheessa muutoksen tosiasiallisesta vaikutuksesta määräaikaisten työsopimusten käyttöalaan on mahdotonta todeta mitään.

Yhteistoimintalain soveltamisala nostettaisiin nykyisestä 20:sta vähintään 50 työntekijää säännöllisesti työllistäviin yrityksiin ja yhteisöihin, minkä muutoksen myötä useat pienet yritykset jäisivät jatkossa yhteistoimintalain soveltamisalan ulkopuolelle. Samalla yhteistoimintalain vaatimuksia muutosneuvottelujen vähimmäisajoista lyhennettäisiin siten, että lyhyemmät muutosneuvottelut kestäisivät seitsemän päivää ja pidemmät kolme viikkoa.
Tuotannollis-taloudellisessa irtisanomistilanteessa noudatettava työntekijän takaisinottovelvollisuus poistettaisiin alle 50 henkeä säännöllisesti työllistäviltä yrityksiltä ja yhteisöiltä. Lomautusten osalta lomautusilmoitusaika lyhennettäisiin nykyisestä 14 päivästä seitsemään päivään.

Nämä muutokset toisivat toteutuessaan huomattavaa joustoa pienten yritysten tuotannollisista ja taloudellisista perusteista johtuviin muutostarpeisiin ja helpottaisivat toimenpiteiden tekemistä kiireellisissä sopeuttamistilanteissa.

Henkilöperusteista irtisanomista helpotettaisiin
Henkilöön liittyvän irtisanomisperusteen sääntelyä muutettaisiin niin, että työsopimuksen päättämiseen riittäisi jatkossa asiallinen syy, kun nykyisin edellytetään myös painavaa syytä. Asianajajan näkökulmasta tämä onkin ehdottomasti mielenkiintoisin ja lähtökohtaisesti merkittävin hallitusohjelmaan kirjatuista muutoksista.

Ennen kuin asiasta annetaan lakiesitys, voi spekuloida sillä, mitä asiallisella syyllä tarkoitetaan. Erääksi lähtökohdaksi voisi ottaa koeaikapurun. Nykyisinhän koeaikapurun käyttämisen rajoituksena on, että työsopimusta ei saa purkaa ”koeajan tarkoitukseen nähden epäasiallisilla perusteilla”. Hieman suoraviivaistaen voisi todeta, että tällä hetkellä koeaikapurun kynnyksenä on siis asiallinen syy. Voikin kysyä, onko hallituksen tarkoituksena laajentaa koeaikapurun (hyvin matalaa) kynnystä koskemaan kaikkia irtisanomistilanteita.

Vaikka aivan näin dramaattista muutosta ei muutoksella tavoiteltaisi, on joka tapauksessa erittäin kiinnostavaa nähdä, miten tulevassa pykälämuotoilussa ja hallituksen lakimuutosta koskevassa esityksessä tuleva irtisanomiskynnys asetetaan ja miten oikeuskäytäntö muotoutuu. Nykyisen irtisanomisperusteen tulkintaa ohjaa vuosikymmenten mittainen oikeuskäytäntö, ja nykytilanteessa niin asianajajilla kuin tuomioistuimillakin on varsin hyvät eväät arvioida irtisanomiskynnyksen ylittymistä yksittäisessä tapauksessa. Mahdollisen lakimuutoksen myötä nykyinen oikeuskäytäntö vanhenisi yhdessä yössä, jolloin pelikenttää vapautuisi mielenkiintoisella tavalla niille juristeille, jotka taitavat argumentoinnin jalon taidon.

Muutokset etenevät vaiheittain
Säädösmuutokset on hallitusohjelman mukaan tarkoitus tuoda eduskuntaan paikalliseen sopimiseen liittyvien muutosten osalta kevätistuntokaudella 2024 ja muiden tässä mainittujen uudistusten osalta kehysriiheen 2025 mennessä. Seuraamme luonnollisesti tarkasti säädösvalmistelua ja kerromme asioiden etenemisestä muun muassa verkkosivujemme blogissa.