Turvaamistoimi ja työntekijän kilpailukielto

Emma Holopainen

Artikkelit Oikeudenkäynnit ja riidanratkaisu Työoikeus

21.02.2024

Työsuhteen päättämistilanne saattaa olla yritykselle merkittävä paitsi taloudellisesti myös yrityksen harjoittaman liiketoiminnan kannalta. Avainasemassa työskennelleellä työntekijällä on usein yrityksen liikesalaisuudeksi luettavaa tietoa. Erimielisyystilanteessa saattaa syntyä uhka siitä, että työntekijä paljastaa tällaisen liikesalaisuuden kilpailijalle, jos työntekijä siirtyy kilpailevan yrityksen palvelukseen vastoin työsopimuksen kilpailukieltoehtoa.

Korkein oikeus antoi loppuvuodesta 2023 ennakkoratkaisun, jonka mukaan työntekijää voitiin työsuhteen päättymisen jälkeen kieltää sakon uhalla toimimasta kilpailevan yhtiön palveluksessa. Ennakkoratkaisussa oli kyse turvaamistoimiasiasta, jossa arvioitavaksi tuli, voidaanko työntekijää kieltää rikkomasta työsopimuksen kilpailukieltoehtoa jo ennen varsinaista oikeudenkäyntiä vai synnyttääkö työsopimuslain mukainen kilpailukielto työntekijälle ainoastaan jälkikäteisen korvausvelvollisuuden kilpailukiellon rikkomisesta.

Soveltuva lainsäädäntö
Työsopimuslain 3 luvun 5 §:ssä säädetään kilpailukiellosta, josta työnantaja ja työntekijä voivat sopia työsopimuksessa. Työsuhteen päättymisen jälkeisestä kilpailukiellosta voidaan sopia, jos sille katsotaan olevan erittäin painava syy. Edellytystä erityisen painavasta syystä arvioidaan tapauskohtaisesti ottaen huomioon muun muassa työnantajan toiminnan laatu ja sellainen suojan tarve, joka johtuu liikesalaisuuden säilyttämisestä. Esimerkkinä erittäin painavaa syy voi täyttyä tilanteessa, jossa työntekijä työskentelee johtoasemassa ja hänellä on liikesalaisuudeksi luettavaa tietoa yrityksen toiminnasta ja/tai yrityksen taloudellisista tunnusluvuista.

Työsuhteen jälkeisestä kilpailukiellosta työntekijälle on maksettava korvauksena 40 prosenttia työntekijän palkasta, jos kilpailukielto kestää enintään kuusi kuukautta ja 60 prosenttia, jos kilpailukielto kestää yli kuusi kuukautta. Vastinparina työntekijällä on velvollisuus korvata kilpailukiellon rikkomisesta aiheutunut vahinko. Käytännössä osapuolten kesken sovitaan usein työntekijän vahingonkorvausvastuun sijasta tietyn suuruisesta sopimussakosta. Korkeimman oikeuden ennakkoratkaisun osalta on keskeistä, luoko työsopimuslain 3 luvun 5 § niin kutsutun luontoissuoritusvelvollisuuden eli velvollisuuden pidättäytyä kilpailevasta toiminnasta vai ainoastaan työntekijälle jälkikäteisen korvausvelvollisuuden kilpailukiellon rikkomisesta.

Turvaamistoimen osalta tuli arvioitavaksi oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 3 §. Korkeimman oikeuden mukaan turvaamistoimi on yleisluontoinen ennakollinen toimenpide, jonka tarkoituksena puuttua vastapuolen aktiiviseen toimintaan, joka estää tai heikentää turvaamistoimen hakijan eli työnantajan oikeuden toteutumista. Korkeimman oikeuden mukaan kilpailukiellosta säädetään suoraan laissa ja kilpailukiellolla pyritään estämään esimerkiksi liikesalaisuuden suojan vaarantavaa kilpailevaa toimintaa. Koska kilpailevaa toimintaa vastaan voidaan antaa varsinaisessa oikeudenkäynnistä kieltotuomio eli kielto toimia tietyllä tavalla, on kilpailukiellon rikkomiseen mahdollista puuttua jo ennakollisesti turvaamistoimella.

Ennakkoratkaisun vaikutukset käytännössä
Korkeimman oikeuden ennakkoratkaisu on tarpeellinen nykyisessä työelämässä, jossa yrityksen johtoon kuuluvilla työntekijöillä on tärkeitä tietoja yrityksen liiketoiminnasta. Yhä useammin yrityksen johdon työntekijällä on sellainen tietotaito ja asema, että kilpaileva yritys on esimerkiksi valmis maksamaan kilpailukiellosta maksettavan korvauksen tai sovitun sopimussakon. Korkeimman oikeuden ennakkoratkaisu takaa työnantajalle tehokkaan keinon puuttua työntekijän kilpailukiellon vastaiseen toimintaan heti työsuhteen päättymisestä lukien eli ennen mahdollisen vahingon syntymistä. Varsinaisessa pääasian oikeudenkäynnissä liikesalaisuuden paljastamisesta aiheutuneen vahingon toteennäyttäminen on nimittäin usein haastavaa, eikä se usein korvaa tosiasiassa syntyneen vahingon määrää.